Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle

Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -laatupalkinto on myönnetty Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylän perusparannus- ja alueuudistushankkeelle. Ideana on ollut säilyttää alueen identiteetti, mutta rikastuttaa sitä uudella rakenteella sekä uusilla asukkailla ja palveluilla. Kortepohjan uudistava perusparantaminen on ollut poikkeuksellinen menestystarina, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita. Kohteen omistaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketoimintakokonaisuus Soihtu, joka kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta.
Ylioppilaskylä on myös kiertotalouden Soihdun kantaja
Kortepohjan ylioppilaskylän alkuperäinen alue rakennettiin vuosien 1968–1975 aikana. Rakennuskannan vanhenemisen myötä opiskelijoita siirtyi asumaan Jyväskylän keskustaan. Pitkäjänteisellä alueen ja rakennusten uudistamisella sekä palveluja parantamalla on luotu vetovoimainen kaupunginosa, joka houkuttelee nykyään opiskelijoiden lisäksi lapsiperheitä ja senioreja. Alueelle on rakennettu mm. uusi kirjasto, koulu ja päiväkoti.
Kortepohjan uudistaminen toteuttaa myös erinomaisella tavalla kiertotalouden tavoitteita, kun hiilijalanjäljen hallitsemiseksi rakentamisessa on siirryttävä entistä enemmän säilyttävään ja uudistavaan peruskorjaamiseen sekä uusiomateriaalien käyttöön.
ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen Vihreää rahoitusta.
Myönteinen kierre ja Kortepohjan kehittäminen jatkuu
Kortepohjan uudistamisen keskeinen toimija on Jyväskylän ylioppilaskunnan omistama Soihtu, joka kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta. Asuntojen kokonaisvaltainen remontointi sekä ratkaisu siirtää yhteisölliset tilat alueen ytimeen, Rentukka-taloon, ovat olleet selkäranka muun uudistamisessa. Rentukan yhteisötalo palvelee keskitetysti koko alueen asukkaita, siellä ovat mm. kuntosali, itsepalvelupesula, ravintola, opiskelutilat, sauna, jne.
Ensimmäisen vaiheen tunnetuimmat talot olivat viisi lähes identtistä 9-kerroksista taloa. Tornitaloina tunnetut rakennukset sekä alkuperäinen keskusrakennus Rentukka on julkisivuiltaan suojeltu kokonaisuutena. Niiden peruskorjaus toteutettiin talo kerrallaan ARAn tuella vuosina 2017–2022.
”Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan”, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo.
Useita hankkeita on vielä tulossa lähitulevaisuudessa, joten Kortepohjan kehittäminen jatkuu edelleen.
Usean aikakauden ihanteita
Peruskorjatut tornitalojen asunnot ovat yksiöitä, joiden koko vaihtelee 16,5–27 m2 välillä. Asuntojen määrä taloissa kasvoi 2017–2022 toteutetussa peruskorjauksessa ja on nyt yhteensä 727.
Ylioppilaskylä edustaa usean eri aikakauden opiskelija-asumisen ihanteita. Alkuperäinen Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosien 1968–1975 aikana. Vuosien mittaan ylioppilaskunta on rakennuttanut lahjoituksena saamalleen alueelle Kortepohjassa lisää rakennuksia. Vuosina 1990–2016 toteutettiin myös uudisrakennuksia, joista osan tieltä purettiin pois vanhentunutta, lähinnä luhtitalotyyppistä rakennuskantaa.
- Rakennusvuodet: 1968–1975, 1990– 2016; peruskorjaukset 2007, 2014–2016, 2017–2022
- Kiinteistöt: 18 asuinkerrostaloa (A–T) sekä yhteisötalo Rentukka
- 70 % asunnoista yksiöitä, yhteensä n. 2 000 asukaspaikkaa
Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto
Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan eli JYY on ollut merkittävä rakennuttaja kautta historiansa. JYYn liiketoimintakokonaisuudelle annettiin nimi Soihtu.
Lisätietoa verkossa: https://jyy.fi/mika-jyy/historia/
Soihtu
Soihtu kehittää ja ylläpitää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta ja ravintolapalveluita. Siinä missä ylioppilaskunnan edunvalvonnan tehtävä on ajaa yliopistossa opiskelevien asiaa, on Soihdun tehtävä tuottaa palveluita opiskelijoille ja kaikille kaupunkilaisille. Soihdun yhteydessä toimii kolme liiketoiminta-aluetta: Soihtu Asuminen (vuokra-asuminen), Soihtu Kiinteistöhuolto (kiinteistöjen ylläpito) sekä Ilokiven tapahtumatalo.
Lisätietoja verkossa: https://soihtu.fi/liiketoiminta/historia/#uudistaja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antavat:
Palkinnosta ja palkitsemisperusteista:
Vesa Ijäs, yliarkkitehti, ARA, vesa.ijas(at)ara.fi, 050 565 1934
Sampo Vallius, erityisasiantuntija, ARA, sampo.vallius(at)ara.fi, 050 189 476
Palkitusta kohteesta:
Timo Lahtinen, toimitusjohtaja, Soihtu (JYY), timo.lahtinen(at)soihtu.fi, 044 970 2160
Kimmo Moilanen, kiinteistöjohtaja, Soihtu (JYY), kimmo.moilanen(at)soihtu.fi, 040 545 5198
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Vesijärvenkatu 11 A
15140 LAHTI
029 525 0800 (vaihde)https://www.ara.fi/fi-FI
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan.
ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.
ARA on asumisen asiantunteva kumppani, kehittäjä ja uudistaja, joka edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Periaatteena on, että jokaisella on oikeus hyvään asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Ukrainalaisten majoittaminen nosti ARA-asuntojen käyttöasteita30.5.2023 10:45:37 EEST | Tiedote
ARA-asuntoihin on majoittunut 11 500 Ukrainan pakolaista 145 kunnassa. ”Ukrainalaisten majoittaminen näkyy selvänä kysyntäpiikkinä”, ARAn asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola kertoo. ARA-asuntojen käyttöasteet ovat kohonneet ja tyhjien asuntojen määrä on vähentynyt. Tiedot ilmenevät ARAn vuosittain tekemän asuntomarkkinakyselyn 2023 ennakkotiedoissa.
ARA-asumisen raivaaja -tunnustus pitkäjänteisestä Espoon Suvelan asuinalueen kehittämisestä23.5.2023 15:28:57 EEST | Tiedote
Espoon Asunnot Oy ja Espoon kaupunki ovat saaneet ARA-asumisen raivaaja -tunnustuksen Suvelan asuinalueen kokonaisvaltaisesta, pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta kehittämisestä. Kohtuuhintaisen ARA-asumisen kehittämistyö Suvelassa on ollut esimerkillistä, monipuolista ja rohkeaa.
Asumisoikeusasuntoon tarvittavan järjestysnumeron hakeminen uudistuu – vanhoja numeroita voi käyttää vuoden loppuun9.5.2023 08:27:12 EEST | Tiedote
Asumisoikeusasunnon hakemiseen tarvittava järjestysnumero on pitänyt hakea siitä kunnasta, jossa haluttu asunto sijaitsee. Syyskuusta 2023 alkaen numero haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Kunnista saaduilla järjestysnumeroilla voi hakea aso-asuntoja vuoden 2023 loppuun asti. Vuoden 2024 alusta alkaen käytössä ovat vain ARAsta saadut järjestysnumerot.
Asuinyhteisöt voivat nyt hakea sähköavustusta ARAsta19.4.2023 15:29:46 EEST | Tiedote
Sähkölämmitteiset taloyhtiöt voivat 17.4.2023 alkaen hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta tukea energiakustannuksiin. Kertaluontoisen avustuksen tarkoituksena on lieventää korkeiden sähkölaskujen vaikutuksia hillitsemällä sähkön hinnan nousun vaikutusta asumiskustannuksiin.
Taloyhtiöt aktiivisia energia-avustusten hyödyntäjiä30.3.2023 13:30:32 EEST | Tiedote
ARA myönsi korjaus-, energia- ja latausinfra-avustuksia vuonna 2022 yhteensä hieman yli 100 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurin olivat energia-avustukset, noin 70 miljoonaa. Etenkin taloyhtiöt ovat olleet aktiivisia energiatehokkuuden edistäjiä, korjauksia tehtiin 60 miljoonalla eurolla. Tiedot ilmenevät ARAn julkaisemassa selvityksessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme