Helsingin yliopisto

Vuorotyö voi väsyttää myös vapaalla - vuorotyöunihäiriö on terveysriski, jota ei aina tunnisteta

Jaa

Noin joka viides vuorotyöntekijä kärsii vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä. Häiriöstä kärsivät palautuvat vapaapäivien aikana hitaammin kuin muut ja puolet häiriöstä kärsivistä on vapaa-aikanaan käytännössä jatkuvasti väsyneitä, selvisi Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteistutkimuksessa.

Moni vuorotyöntekijä kärsii unettomuudesta tai voimakkaasta väsymyksestä. Pitkään jatkuessaan oireet voivat kehittyä vuorotyöunihäiriöksi. Häiriö voi lisätä vuorotyön tunnettuja riskejä kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, syöpien ja työtapaturmien riskiä.

FM Päivi Vanttola tutki väitöskirjassaan vuorotyöunihäiriön yleisyyttä, sen ilmenemistä arjessa sekä oireista toipumista. Tutkimuksessa oli aineistona 4814 sairaalatyöntekijän työajanseuranta ja kyselyvastauksia sekä 31 lentokenttätyöntekijän kolmen viikon uni- ja vireysmittauksia.

Tutkimuksessa selvisi, että vuorotyöunihäiriöstä kärsivillä rentoutuminen nukkumaan mennessä oli vähäisempää, nukahtaminen kesti pidempään ja unen laatu oli heikompaa kuin niillä vuorotyötä tekevillä, joilla ei ollut todettu häiriötä. Unihäiriöiset olivat myös uneliaampia sekä yö- että aamuvuoroissa. Lisäksi heidän unensa oli lyhyempää ja univaje suurempi ennen aamuvuoroja. Vuorotyöunihäiriöstä kärsivät myös nukkuivat vapaapäivinä vain vähän yli unentarpeensa, toisin kuin verrokkiryhmä.

Tutkimuksen mukaan jo kolme ilta- tai yövuoroa kuussa voi johtaa jatkuvaan väsymykseen vapaa-ajalla. Näin kävi joka toiselle vuorotyöunihäiriöstä kärsivälle sairaalatyöntekijälle.

Vuorotyöunihäiriön tunnistaminen on askel vaikuttavampaan työkyvyn tukemiseen

Vaikka Suomessa noin viidennes työvoimasta tekee vuorotyötä, vuorotyöunihäiriö tunnistetaan terveydenhuollossa heikosti. Häiriö lisättiin vuonna 2020 Unettomuuden Käypä hoito -suositukseen.

– Kuten päivätyöntekijöillä, myös vuorotyöntekijöillä unettomuus ja väsymys voi liittyä esimerkiksi sairauteen, elämäntilanteeseen tai vaikka työstressiin, Vanttola kertoo.

Vuorotyöntekijöiden unettomuuden ja väsymyksen hoidon onnistumisen kannalta on oleellista erottaa oireiden ensisijainen syy, jotta hoitokeinoilla ja mahdollisella työn muokkauksella voidaan tehokkaasti tukea työntekijän jaksamista ja työkykyä. Jos oireet liittyvät nimenomaan vuorotyöaikoihin, voi kyseessä olla vuorotyöunihäiriö. Tällöin tavanomaiset unettomuuden tai väsymyksen hoitokeinot eivät välttämättä toimi tai eivät ole riittäviä.

– Vuorotyöunihäiriö olisi tärkeää tunnistaa työterveyshuollossa, sillä se on usein merkki vuorokausirytmien häiriöstä, joka voi johtaa vakavampiin terveysriskeihin. Väitöstyöni perusteella vuorotyöunihäiriön oireiden tunnistamisen ja lievittämisen lisäksi kannattaisi kiinnittää huomiota vuorosuunnitteluun. Yövuorojen lisäksi myös aikaisten aamuvuorojen määrän minimoiminen ja riittävän pitkät palautumisjaksot voivat helpottaa monen vuorotyöunihäiriöstä kärsivän oireita, Vanttola tiivistää.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Alfred Kordelinin säätiö ja NordForsk.

Lisätietoja

Päivi Vanttola
p. 050 570 8639
paivi.vanttola@ttl.fi

FM Päivi Vanttola väittelee 31.3.2021 kello 16.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Shift work disorder: prevalence, manifestation, and recovery". Vastaväittäjänä on Prof. Kenneth P Jr Wright, University of Colorado Boulder, ja kustoksena on professori Niklas Ravaja.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Lisätiedot ja linkki etätapahtumaan Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme