Vuorotyö voi väsyttää myös vapaalla - vuorotyöunihäiriö on terveysriski, jota ei aina tunnisteta
Moni vuorotyöntekijä kärsii unettomuudesta tai voimakkaasta väsymyksestä. Pitkään jatkuessaan oireet voivat kehittyä vuorotyöunihäiriöksi. Häiriö voi lisätä vuorotyön tunnettuja riskejä kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, syöpien ja työtapaturmien riskiä.
FM Päivi Vanttola tutki väitöskirjassaan vuorotyöunihäiriön yleisyyttä, sen ilmenemistä arjessa sekä oireista toipumista. Tutkimuksessa oli aineistona 4814 sairaalatyöntekijän työajanseuranta ja kyselyvastauksia sekä 31 lentokenttätyöntekijän kolmen viikon uni- ja vireysmittauksia.
Tutkimuksessa selvisi, että vuorotyöunihäiriöstä kärsivillä rentoutuminen nukkumaan mennessä oli vähäisempää, nukahtaminen kesti pidempään ja unen laatu oli heikompaa kuin niillä vuorotyötä tekevillä, joilla ei ollut todettu häiriötä. Unihäiriöiset olivat myös uneliaampia sekä yö- että aamuvuoroissa. Lisäksi heidän unensa oli lyhyempää ja univaje suurempi ennen aamuvuoroja. Vuorotyöunihäiriöstä kärsivät myös nukkuivat vapaapäivinä vain vähän yli unentarpeensa, toisin kuin verrokkiryhmä.
Tutkimuksen mukaan jo kolme ilta- tai yövuoroa kuussa voi johtaa jatkuvaan väsymykseen vapaa-ajalla. Näin kävi joka toiselle vuorotyöunihäiriöstä kärsivälle sairaalatyöntekijälle.
Vuorotyöunihäiriön tunnistaminen on askel vaikuttavampaan työkyvyn tukemiseen
Vaikka Suomessa noin viidennes työvoimasta tekee vuorotyötä, vuorotyöunihäiriö tunnistetaan terveydenhuollossa heikosti. Häiriö lisättiin vuonna 2020 Unettomuuden Käypä hoito -suositukseen.
– Kuten päivätyöntekijöillä, myös vuorotyöntekijöillä unettomuus ja väsymys voi liittyä esimerkiksi sairauteen, elämäntilanteeseen tai vaikka työstressiin, Vanttola kertoo.
Vuorotyöntekijöiden unettomuuden ja väsymyksen hoidon onnistumisen kannalta on oleellista erottaa oireiden ensisijainen syy, jotta hoitokeinoilla ja mahdollisella työn muokkauksella voidaan tehokkaasti tukea työntekijän jaksamista ja työkykyä. Jos oireet liittyvät nimenomaan vuorotyöaikoihin, voi kyseessä olla vuorotyöunihäiriö. Tällöin tavanomaiset unettomuuden tai väsymyksen hoitokeinot eivät välttämättä toimi tai eivät ole riittäviä.
– Vuorotyöunihäiriö olisi tärkeää tunnistaa työterveyshuollossa, sillä se on usein merkki vuorokausirytmien häiriöstä, joka voi johtaa vakavampiin terveysriskeihin. Väitöstyöni perusteella vuorotyöunihäiriön oireiden tunnistamisen ja lievittämisen lisäksi kannattaisi kiinnittää huomiota vuorosuunnitteluun. Yövuorojen lisäksi myös aikaisten aamuvuorojen määrän minimoiminen ja riittävän pitkät palautumisjaksot voivat helpottaa monen vuorotyöunihäiriöstä kärsivän oireita, Vanttola tiivistää.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Alfred Kordelinin säätiö ja NordForsk.
Lisätietoja
Päivi Vanttola
p. 050 570 8639
paivi.vanttola@ttl.fi
FM Päivi Vanttola väittelee 31.3.2021 kello 16.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Shift work disorder: prevalence, manifestation, and recovery". Vastaväittäjänä on Prof. Kenneth P Jr Wright, University of Colorado Boulder, ja kustoksena on professori Niklas Ravaja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Lisätiedot ja linkki etätapahtumaan Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme