Yhdenvertaisten lahjasoluhoitojen aloittaminen vaatii lahjoituksia sukusolupankkeihin
Hedelmöityshoidot lahjoitettujen sukusolujen avulla käynnistyvät yliopistosairaaloissa. Lapsettomuuden hoidosta vastaavat klinikat kaipaavat nyt lahjoituksia sukusolupankkeihinsa.

Ensimmäiset yliopistosairaalat ovat aloittaneet hedelmöityshoidot lahjoitetuilla sukusoluilla. Lahjasoluhoitoja tarjotaan yhdenvertaisesti niin nais-miespareille, naispareille kuin itsellisille naisille. Lahjasoluhoitoihin hakeutuvan taustalla on kokemus siitä, että oma toive lapsen saamisesta ei toteudu. Lahjasoluhoitoihin tarvitaan lahjoitettuja sukusoluja, sekä siittiöitä että munasoluja. Sairaanhoitopiirit ovat käynnistämässä omien sukusolupankkiensa toiminnan.
Yliopistosairaaloista TAYS ja HUS ottavat jo lähetteitä vastaan. TYKS aloittaa lahjasiittiöhoidot ensi vuonna. OYS ja KYS käynnistävät toimintaansa ensi vuoden aikana, kun luvat sukusolupankin toimintaan ovat kunnossa. Lahjasoluhoitoja koskee normaali hoitotakuu, mutta jos julkisten klinikoiden sukusolupankeissa ei ole riittävästi lahjoitettuja soluja, hoitotakuu ei voi toteutua. Lahjoitetuista sukusoluista on kova pula ja tästä johtuen niitä tarvitsevat joutuvat odottamaan pitkään, jotta hoidot voidaan aloittaa. Lahjoitettujen sukusolujen avulla voidaan mahdollistaa lasta toivovan pariskunnan tai itsellisen naisen toive lapsesta.
Sukusoluja voi lahjoittaa perusterve aikuinen
Munasoluja voi lahjoittaa perusterve 20–35-vuotias nainen, jolla ei ole merkittävää ylipainoa. Siittiöiden lahjoittajaksi kelpaa perusterve 20–45-vuotias mies. Solujen lahjoittajat eivät saa tupakoida, eikä suvuissa saa esiintyä perinnöllisiä sairauksia. Sukusolujen lahjoittamisen motiivina on halua auttaa. Sukusolujen lahjoituksesta maksetaan hedelmöityshoitolain mukainen korvaus aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä.
Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys. Sukusolujen lahjoittajalla ei ole mitään juridisia velvollisuuksia tai oikeuksia lahjasoluista syntyvää lasta kohtaan. Yhden lahjoittajan sukusoluista saa lain mukaan syntyä lapsia korkeintaan viiteen perheeseen.
Yliopistollisen sairaalan sukusolupankkiin lahjoitettuja sukusoluja käytetään julkisen terveydenhuollon hoidossa olevien potilaiden hedelmöityshoidoissa. Julkisia lapsettomuushoitoja voivat saada Suomessa kotipaikkaoikeuden omaavat henkilöt, jotka täyttävät hoitoon pääsyn kriteerit.
Lahjasoluhoidot voivat mahdollistaa monelle lasta toivovalle unelman omasta lapsesta, kuten eräs lahjasolujen avulla vanhemmaksi tullut on todennut: “Olen oppinut, että kaikki ei ole elämässä itsestäänselvää. Lahjasoluhoitojen avulla tunnen saaneeni ainutlaatuiset lapset.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Johanna Repo, toiminnanjohtaja, johanna.repo@simpukka.info, 040 480 8676
Piia Savio, hankevastaava Helminauha-hanke, piia.savio@simpukka.info, 045 7873 5433
Sateenkaariperheet ry
Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi, 044 997 1956
Etsitkö haastateltavaa? Ota yhteyttä: jenni.huhtala@simpukka.info, hankesuunnittelija, Helminauha-hanke
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Kalevantie 7 C
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Simpukka on kaikkien tahatonta lapsettomuutta kokevien ja heidän läheistensä yhdistys. Simpukan tavoitteena on, että tahattomasti lapsettomat voivat yhteiskunnassa hyvin.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Kysely: Tahaton lapsettomuus voi olla miehen elämän suurin kriisi2.11.2020 07:03:00 EET | Tiedote
Tällä viikolla (2.–8.11.) vietetään miesten viikkoa, joka huipentuu sunnuntaina isänpäivään. Kaikki eivät kuitenkaan voi toiveistaan huolimatta juhlia isänpäivää. Joka viides mies kohtaa elämänsä aikana vaikeuksia saada lapsi. Simpukka-yhdistyksen toteuttaman kyselyn mukaan monet miehet kokevat tahattoman lapsettomuuden siihenastisen elämänsä vaikeimpana kriisinä.
Tahattomasti lapseton kokee näkymätöntä surua4.5.2020 04:00:00 EEST | Tiedote
Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka viidettä suomalaista. Lapsettomien lauantaihin huipentuvalla Simpukka-viikolla 4.-10.5. muistutetaan, että tahaton lapsettomuus on näkymätön, mutta pitkäaikaista surua aiheuttava kokemus, johon tarvitaan tukea ja apua.
Hedelmällisyystietoisuus pitäisi kuulua kaikissa Euroopan maissa terveysopetukseen5.11.2019 07:05:00 EET | Tiedote
Tänä vuonna Fertility Europe juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan ja järjestää Euroopan Parlamentissa keskustelutilaisuuden, jossa julkista sektoria kehotetaan valistamaan paremmin kaiken ikäisiä kansalaisia näiden omasta terveydestä.
Perhepolitiikassa tunnistettava tahattoman lapsettomuuden monimuotoisuus ja vaikutukset6.5.2019 07:05:00 EEST | Tiedote
Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa suomalaista. 6.-12.5. vietettävällä Simpukka-viikolla muistutetaan, että perhepolitiikalla voidaan edistää perheellistymistä sitä toivoville ja tukea tahattoman lapsettomuuden kokeneita perheitä.
Eurooppalaisella tietoisuusviikolla nostetaan esiin lapsettomien asemaa yhteiskunnassa ja oikeuksia hedelmöityshoitoihin5.11.2018 07:04:00 EET | Tiedote
Maailman ensimmäinen koeputkihoidoilla syntynyt lapsi, Louise Brown, vietti heinäkuussa 40-vuotissyntymäpäiväänsä. Tämän vuoden European Fertility Week -tietoisuusviikko haluaa muistuttaa päättäjiä lapsettomien oikeuksista ja samalla tuoda esiin tahattoman lapsettomuuden kokemusta.
Ulkomaisille sijaissynnytysjärjestelyille on mahdollista kehittää eettisesti kestävä kotimainen vaihtoehto25.9.2018 09:06:16 EEST | Tiedote
Sijaisynnytykseen tähtäävät järjestelyt on kielletty hedelmöityshoitolaissa, minkä vuoksi useat suomalaiset ovat joutuneet turvautumaan ulkomailla tapahtuviin järjestelyihin. Sijaissynnytykselle täytyy luoda eettisesti kestävät ja turvalliset rakenteet kotimaassa uudistamalla lainsäädäntöä ja luomalla hyvät käytänteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme