Yhteistyötä tehostava Flexible Collaboration Platform avuksi tietomallinnuksen hyödyntämiseen infra-alalla ja talonrakentamisessa
Kun siirrytään perinteisistä rakennushankkeista tietomallihankkeisiin, on alan kehittymisen kannalta tärkeää luoda uusia menetelmiä tietomallipohjaiseen työskentelyyn ja tietomallien monipuoliseen hyödyntämiseen.
– Siirtymä edellyttää rakentamisen keskeisiltä toimijoilta kykyä omaksua tietomallintamiseen perustuva toimintamalli ja kehittää omaa osaamistaan siten, että mallipohjaisesta toiminnasta saataisiin suurin hyöty, Tampereen yliopistossa väittelevä Juha Noeskoski sanoo.
Tietomallintamista käytetään rakentamisessa yhä enemmän. Se on vähitellen muuttamassa alan toimintatapoja laajasti ja syvällisesti. Tämä koskee myös infra-rakentamista ja sen osa-alueita, kuten esimerkiksi Juha Noeskosken ominta alaa, siltojen uudis- ja korjausrakentamista.
– Infra-alan rakentamisprojektit ovat edenneet vaiheeseen, jossa on aika tutkia ja kehittää uusia toimintatapoja tietomallintamisen hyötyjen realisoimiseksi.Mallintamisen koko potentiaali saavutetaan yhteistyöllä. Ilman yhteistyötä rakennustietojen integroinnissa älykkäiden visuaalisten ja analyyttisten ominaisuuksien avulla tietomallintamisesta tulee pelkkä 3D-piirtotyökalu. Siksi muutos perinteisissä ajattelu- ja toimintatavoissa on välttämätöntä, jotta tietomallintamisesta saataisiin hyötyä, Noeskoski painottaa.
Noeskoski ehdottaa näkökulmaksi ideaalia tilannetta eli ideaalista tietomallihanketta, jossa laajamittaisesti hyödynnetään tietomallintamista. Tähän suuntaan kehittäminen edellyttää sukupolvien ja valtioiden rajojen ylittävää pitkäjänteistä tieteidenvälistä yhteistoimintaa ja oppimista, jossa tavoitteena tulee olla ajantasaiseen kumuloituvaan tietoon ja tutkimukseen perustuva malli rakennetun ympäristön fyysisistä ja toiminnallisista systeemeistä.
– Ideaalinen tietomallihanke on tutkimukseni määritelmän mukaan hypoteettinen tavoiteltava tiedonhallinnan tila, jossa on edellytykset hyödyntää rakenteeseen liittyvä kaikki tarvittava tieto eri toimijoiden ja tilannekohtaisten tarpeiden osalta koko rakenteen elinkaaren ajan. Tämä voidaan kuvata tiedonhallinnan systeeminä, jossa esimerkiksi sillan elinkaaren aikaisia tietokokonaisuuksia syntyy, käytetään ja muokataan eri toimijoiden prosesseissa, Noeskoski sanoo.
Väitöskirjassaan Juha Noeskoski tutki, millaisella toimintamallilla sillan rakentamisen valmisteluvaihe voidaan toteuttaa ideaalisessa tietomallihankkeessa. Hän lähestyi kysymystä apunaan teoreettinen viitekehys, jonka muodostaa tietomallintaminen, ideaalinen tietomallihanke, Lean-rakentaminen ja systeemiajattelu.
– Kehitetty toimintamalli on nimetty joustavaksi yhteistoiminnan alustaksi, Flexible Collaboration Platform (FCP).Tutkimuksessani FCP:n pääkohde on sillanrakennushankkeet, mutta potentiaalia on laajemmin sekä infra-rakentamisessa että talonrakentamisessa. FCP tarjoaa ideaalista tietomallihanketta palvelevan kokonaisratkaisun rakentamisen valmistelulle. Sovellusmahdollisuuksia on runsaasti, Juha Noeskoski kertoo.
Siltainsinööri, DI Juha Noeskoskella on laaja yli 30 vuoden kokemus vaativien ja mittavien siltojen ja muiden taitorakennuskohteiden osalta. Pitkä ura koostuu eri laajuisien hankkeiden suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta, suunnitelmien tarkastamisesta ja hyväksymisestä, rakennuttamisesta, rakentamisen valvonnasta ja kontrolloimisesta, raportoinnista sekä vuoropuhelusta eri osapuolten kesken. Kokemus sisältää myös infran elinkaarihankkeiden rakennuttamista tilaajan, hankintapalvelukonsultin ja palveluntuottajan näkökulmasta. Lisäksi työhistoriaan kuuluu monenlaisia kehittämistehtäviä, tietomallipohjaista suunnittelunohjausta ja rakennuttamista sekä laatujärjestelmien, projektien ja työmaiden auditointia. Tällä hetkellä Juha Noeskoski toimii vaativassa Uudenmaan ely-keskuksen siltainsinöörin virassa.
DI Juha Noeskosken väitöskirja Tietomallintamisella ja integroidulla rakentamisella kohti infra-alan yhteistoiminnallisuutta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere) 27.8.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimiiRetired Professor and Honorary Research Senior Fellow Arto Kiviniemi (University of Liverpool, UK). Kustoksena toimii professori Kalle Kähkönen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Tilaisuuteen osallistumiseen vaikuttavat Tampereen yliopiston koronavirustilanteen linjaukset, joista saa lisätietoa Tampereen yliopiston sivuilla. Tilaisuuteen voi kuitenkin osallistua Panopto-etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Noeskoski, puh. 050 350 9011, juha.noeskoski@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme