Yhteistyötä tehostava Flexible Collaboration Platform avuksi tietomallinnuksen hyödyntämiseen infra-alalla ja talonrakentamisessa
Kun siirrytään perinteisistä rakennushankkeista tietomallihankkeisiin, on alan kehittymisen kannalta tärkeää luoda uusia menetelmiä tietomallipohjaiseen työskentelyyn ja tietomallien monipuoliseen hyödyntämiseen.
– Siirtymä edellyttää rakentamisen keskeisiltä toimijoilta kykyä omaksua tietomallintamiseen perustuva toimintamalli ja kehittää omaa osaamistaan siten, että mallipohjaisesta toiminnasta saataisiin suurin hyöty, Tampereen yliopistossa väittelevä Juha Noeskoski sanoo.
Tietomallintamista käytetään rakentamisessa yhä enemmän. Se on vähitellen muuttamassa alan toimintatapoja laajasti ja syvällisesti. Tämä koskee myös infra-rakentamista ja sen osa-alueita, kuten esimerkiksi Juha Noeskosken ominta alaa, siltojen uudis- ja korjausrakentamista.
– Infra-alan rakentamisprojektit ovat edenneet vaiheeseen, jossa on aika tutkia ja kehittää uusia toimintatapoja tietomallintamisen hyötyjen realisoimiseksi.Mallintamisen koko potentiaali saavutetaan yhteistyöllä. Ilman yhteistyötä rakennustietojen integroinnissa älykkäiden visuaalisten ja analyyttisten ominaisuuksien avulla tietomallintamisesta tulee pelkkä 3D-piirtotyökalu. Siksi muutos perinteisissä ajattelu- ja toimintatavoissa on välttämätöntä, jotta tietomallintamisesta saataisiin hyötyä, Noeskoski painottaa.
Noeskoski ehdottaa näkökulmaksi ideaalia tilannetta eli ideaalista tietomallihanketta, jossa laajamittaisesti hyödynnetään tietomallintamista. Tähän suuntaan kehittäminen edellyttää sukupolvien ja valtioiden rajojen ylittävää pitkäjänteistä tieteidenvälistä yhteistoimintaa ja oppimista, jossa tavoitteena tulee olla ajantasaiseen kumuloituvaan tietoon ja tutkimukseen perustuva malli rakennetun ympäristön fyysisistä ja toiminnallisista systeemeistä.
– Ideaalinen tietomallihanke on tutkimukseni määritelmän mukaan hypoteettinen tavoiteltava tiedonhallinnan tila, jossa on edellytykset hyödyntää rakenteeseen liittyvä kaikki tarvittava tieto eri toimijoiden ja tilannekohtaisten tarpeiden osalta koko rakenteen elinkaaren ajan. Tämä voidaan kuvata tiedonhallinnan systeeminä, jossa esimerkiksi sillan elinkaaren aikaisia tietokokonaisuuksia syntyy, käytetään ja muokataan eri toimijoiden prosesseissa, Noeskoski sanoo.
Väitöskirjassaan Juha Noeskoski tutki, millaisella toimintamallilla sillan rakentamisen valmisteluvaihe voidaan toteuttaa ideaalisessa tietomallihankkeessa. Hän lähestyi kysymystä apunaan teoreettinen viitekehys, jonka muodostaa tietomallintaminen, ideaalinen tietomallihanke, Lean-rakentaminen ja systeemiajattelu.
– Kehitetty toimintamalli on nimetty joustavaksi yhteistoiminnan alustaksi, Flexible Collaboration Platform (FCP).Tutkimuksessani FCP:n pääkohde on sillanrakennushankkeet, mutta potentiaalia on laajemmin sekä infra-rakentamisessa että talonrakentamisessa. FCP tarjoaa ideaalista tietomallihanketta palvelevan kokonaisratkaisun rakentamisen valmistelulle. Sovellusmahdollisuuksia on runsaasti, Juha Noeskoski kertoo.
Siltainsinööri, DI Juha Noeskoskella on laaja yli 30 vuoden kokemus vaativien ja mittavien siltojen ja muiden taitorakennuskohteiden osalta. Pitkä ura koostuu eri laajuisien hankkeiden suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta, suunnitelmien tarkastamisesta ja hyväksymisestä, rakennuttamisesta, rakentamisen valvonnasta ja kontrolloimisesta, raportoinnista sekä vuoropuhelusta eri osapuolten kesken. Kokemus sisältää myös infran elinkaarihankkeiden rakennuttamista tilaajan, hankintapalvelukonsultin ja palveluntuottajan näkökulmasta. Lisäksi työhistoriaan kuuluu monenlaisia kehittämistehtäviä, tietomallipohjaista suunnittelunohjausta ja rakennuttamista sekä laatujärjestelmien, projektien ja työmaiden auditointia. Tällä hetkellä Juha Noeskoski toimii vaativassa Uudenmaan ely-keskuksen siltainsinöörin virassa.
DI Juha Noeskosken väitöskirja Tietomallintamisella ja integroidulla rakentamisella kohti infra-alan yhteistoiminnallisuutta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere) 27.8.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimiiRetired Professor and Honorary Research Senior Fellow Arto Kiviniemi (University of Liverpool, UK). Kustoksena toimii professori Kalle Kähkönen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Tilaisuuteen osallistumiseen vaikuttavat Tampereen yliopiston koronavirustilanteen linjaukset, joista saa lisätietoa Tampereen yliopiston sivuilla. Tilaisuuteen voi kuitenkin osallistua Panopto-etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Noeskoski, puh. 050 350 9011, juha.noeskoski@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme