YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa
Vuosien varrella on saatu aikaan kymmenille rajavesistöille toimiva yhteistyö naapurimaiden kesken. Sopimuksen merkitys maiden välisten jännitteiden lieventäjänä ja konfliktien ennaltaehkäisijänä on kiistaton ja kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen myötä.
Sopimuksen ensimmäinen osapuolikokous pidettiin Helsingissä kesällä 1997. Vesisopimuksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1997-2000 toimi silloinen Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Tänä aikana määriteltiin sopimuksen työohjelman tavoitteet tuleviksi vuosiksi.
Rajavesisopimukset edistävät vesidiplomatiaa
YK:n rajavesisopimuksen tavoitteena on ollut luoda tiedolliset ja oikeudelliset puitteet kansainvälisten rajavesisopimusten edistämiseksi maille, jotka jakavat keskenään yhteisiä vesistöalueita, jokia, järviä tai suistoalueita. Rajavesiin kohdistuu monia käyttöpaineita ja usein yläpuoliset maat toiminnallaan kuten patojen tai voimalaitosten rakentamisella tai päästämällä jätevesiään vesistöihin voivat vaikuttaa epäsuotuisesti saman vesistön alavirranpuolisiin maihin.
Rajavesisopimuksella pyritään luomaan puitteet, jotta ylä- ja alavirran maat voivat sopia yhteisesti käyttömuodoista ja varmistaa että vesivarojen käyttö ja suojelu on oikeudenmukaista ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti eri puolille. Rajavesisopimukset edistävät näin merkittävällä tavalla yhteistyötä ja toimivat vesidiplomatian ja rauhan edistäjinä.
Ensimmäinen rajavesisopimuksen työohjelma 1997–2000 keskittyi edistämään yhteisten rajavesiorganisaatioiden luomiseen, auttamaan itäisen Euroopan kehittyviä maita kehittyviä maita nykyaikaistamaan vesivarojen hallintaa, vähentämään kuormitusta ja vesien saastumista sekä edistämään vesihuoltoa ja terveyttä.
Suomella aktiivinen rooli 30 vuoden ajan
Suomen hallitus on pitkäjänteisesti tukenut vesisopimuksen sihteeristön toimintaa rahallisesti. Lea Kauppi on toiminut johtoryhmän jäsenenä sekä YK:n vesisopimuksen vesiseurantoja ja arviointeja ohjeistavan työryhmän toisena puheenjohtajana 2000-luvun alusta tähän päivään. Suomi on myös avustanut useita vesisopimukseen liittyneitä tai liittymistä harkitsevia kehittyviä maita jakamalla rajavesien hallintaa liittyvää kokemustaan ja osaamistaan näiden maiden kanssa.
”Monet ideat ja toimenpiteet, joista on tullut nykyään vesisopimuksen keskeistä toimintaa tunnistettiin jo tuolloin 90-luvulla, mutta vasta myöhemmin on ollut mahdollista niitä edistää. Toisaalta jotkut asiat edistyivät hyvinkin nopeasti kuten veteen ja terveyteen liittyvä toiminta” kertoo Lea Kauppi.
”Suomella ja Suomen ympäristökeskuksella on todellinen ilo olla juhlistamassa tätä 30 vuotta täyttävää kansainvälistä vesisopimusta Tallinnassa tänään 30. kesäkuuta 2022”, iloitsee Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.
Lisätietoja
Vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 162
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme