YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa
Helsingissä allekirjoitettiin rajavesistöjen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva YK:n rajavesisopimus 30 vuotta sitten. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana sopimuksen toimeenpanossa sekä omien rajavesistöjen osalta että tukien muita naapuriyhteistyössä. Tänään sopimuksen osapuolet eri puolilta maailmaan ovat kokoontuneet Tallinnaan juhlistamaan sopimuksen 30-vuotista taivalta.
Vuosien varrella on saatu aikaan kymmenille rajavesistöille toimiva yhteistyö naapurimaiden kesken. Sopimuksen merkitys maiden välisten jännitteiden lieventäjänä ja konfliktien ennaltaehkäisijänä on kiistaton ja kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen myötä.
Sopimuksen ensimmäinen osapuolikokous pidettiin Helsingissä kesällä 1997. Vesisopimuksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1997-2000 toimi silloinen Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Tänä aikana määriteltiin sopimuksen työohjelman tavoitteet tuleviksi vuosiksi.
Rajavesisopimukset edistävät vesidiplomatiaa
YK:n rajavesisopimuksen tavoitteena on ollut luoda tiedolliset ja oikeudelliset puitteet kansainvälisten rajavesisopimusten edistämiseksi maille, jotka jakavat keskenään yhteisiä vesistöalueita, jokia, järviä tai suistoalueita. Rajavesiin kohdistuu monia käyttöpaineita ja usein yläpuoliset maat toiminnallaan kuten patojen tai voimalaitosten rakentamisella tai päästämällä jätevesiään vesistöihin voivat vaikuttaa epäsuotuisesti saman vesistön alavirranpuolisiin maihin.
Rajavesisopimuksella pyritään luomaan puitteet, jotta ylä- ja alavirran maat voivat sopia yhteisesti käyttömuodoista ja varmistaa että vesivarojen käyttö ja suojelu on oikeudenmukaista ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti eri puolille. Rajavesisopimukset edistävät näin merkittävällä tavalla yhteistyötä ja toimivat vesidiplomatian ja rauhan edistäjinä.
Ensimmäinen rajavesisopimuksen työohjelma 1997–2000 keskittyi edistämään yhteisten rajavesiorganisaatioiden luomiseen, auttamaan itäisen Euroopan kehittyviä maita kehittyviä maita nykyaikaistamaan vesivarojen hallintaa, vähentämään kuormitusta ja vesien saastumista sekä edistämään vesihuoltoa ja terveyttä.
Suomella aktiivinen rooli 30 vuoden ajan
Suomen hallitus on pitkäjänteisesti tukenut vesisopimuksen sihteeristön toimintaa rahallisesti. Lea Kauppi on toiminut johtoryhmän jäsenenä sekä YK:n vesisopimuksen vesiseurantoja ja arviointeja ohjeistavan työryhmän toisena puheenjohtajana 2000-luvun alusta tähän päivään. Suomi on myös avustanut useita vesisopimukseen liittyneitä tai liittymistä harkitsevia kehittyviä maita jakamalla rajavesien hallintaa liittyvää kokemustaan ja osaamistaan näiden maiden kanssa.
”Monet ideat ja toimenpiteet, joista on tullut nykyään vesisopimuksen keskeistä toimintaa tunnistettiin jo tuolloin 90-luvulla, mutta vasta myöhemmin on ollut mahdollista niitä edistää. Toisaalta jotkut asiat edistyivät hyvinkin nopeasti kuten veteen ja terveyteen liittyvä toiminta” kertoo Lea Kauppi.
”Suomella ja Suomen ympäristökeskuksella on todellinen ilo olla juhlistamassa tätä 30 vuotta täyttävää kansainvälistä vesisopimusta Tallinnassa tänään 30. kesäkuuta 2022”, iloitsee Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.
Lisätietoja
Vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 162
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Blågrönalgsläget lugnt i sjöar och till havs, men det varma vädret kan fortfarande öka antalet blomningar mot slutet av sommaren4.8.2022 13:37:26 EEST | Tiedote
Blågrönalgsläget i sjöar har försämrats ställvis sedan förra veckan, även om den nationella situationen i insjöar är lugn. I havsområden har antalet ytblomningar minskat, och på många ställen har blågrönalgerna blandats med vattnet. Det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren. Ställvis har döda blågrönalgceller drivit in på stränderna och färgat stränderna turkosa på grund av färgpigmentet i algerna.
Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä4.8.2022 13:04:47 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Paikoin rannoille on ajautunut kuolleita sinileväsoluja, jotka ovat värjänneet rannat turkoosiksi sinilevien sisältämän väripigmentin takia.
Havsörnen har en betydande inverkan på storskarvarna3.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Enligt en ny undersökning påverkar det växande havsörnbeståndet både placeringen för storskarvens häckningskolonier och deras ungproduktion. Havsörnen spelar en allt viktigare roll för att begränsa storskarvsbeståndet. Finlands storskarvsbestånd har inte ökat sedan 2015.
Merikotka vaikuttaa merkittävästi Itämeren merimetsoihin3.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan kasvava merikotkakanta vaikuttaa sekä merimetson pesimäyhdyskuntien sijaintiin että niiden poikastuottoon. Merikotkalla on yhä merkittävämpi rooli merimetsokannan rajoittajana. Suomen merimetsokanta ei ole enää kasvanut vuoden 2015 jälkeen.
Det dåliga blågrönalgsläget till havs har blivit lite bättre, små algmängder i sjöarna28.7.2022 13:15:17 EEST | Tiedote
Det nationella blågrönalgsläget har förbättrats något sedan förra veckan. Blågrönalgobservationerna i sjöar har minskat till följd av det blåsiga och regniga vädret, och situationen i insjöar är fortfarande bättre än vanligt. Det dåliga blågrönalgsläget i havsområdena har också blivit lite bättre, men blågröna alger har fortfarande observerats i större mängder än i genomsnitt under de senaste åren. Observationer har gjorts särskilt i Skärgårdshavets kustområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme