YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa
Vuosien varrella on saatu aikaan kymmenille rajavesistöille toimiva yhteistyö naapurimaiden kesken. Sopimuksen merkitys maiden välisten jännitteiden lieventäjänä ja konfliktien ennaltaehkäisijänä on kiistaton ja kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen myötä.
Sopimuksen ensimmäinen osapuolikokous pidettiin Helsingissä kesällä 1997. Vesisopimuksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1997-2000 toimi silloinen Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Tänä aikana määriteltiin sopimuksen työohjelman tavoitteet tuleviksi vuosiksi.
Rajavesisopimukset edistävät vesidiplomatiaa
YK:n rajavesisopimuksen tavoitteena on ollut luoda tiedolliset ja oikeudelliset puitteet kansainvälisten rajavesisopimusten edistämiseksi maille, jotka jakavat keskenään yhteisiä vesistöalueita, jokia, järviä tai suistoalueita. Rajavesiin kohdistuu monia käyttöpaineita ja usein yläpuoliset maat toiminnallaan kuten patojen tai voimalaitosten rakentamisella tai päästämällä jätevesiään vesistöihin voivat vaikuttaa epäsuotuisesti saman vesistön alavirranpuolisiin maihin.
Rajavesisopimuksella pyritään luomaan puitteet, jotta ylä- ja alavirran maat voivat sopia yhteisesti käyttömuodoista ja varmistaa että vesivarojen käyttö ja suojelu on oikeudenmukaista ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti eri puolille. Rajavesisopimukset edistävät näin merkittävällä tavalla yhteistyötä ja toimivat vesidiplomatian ja rauhan edistäjinä.
Ensimmäinen rajavesisopimuksen työohjelma 1997–2000 keskittyi edistämään yhteisten rajavesiorganisaatioiden luomiseen, auttamaan itäisen Euroopan kehittyviä maita kehittyviä maita nykyaikaistamaan vesivarojen hallintaa, vähentämään kuormitusta ja vesien saastumista sekä edistämään vesihuoltoa ja terveyttä.
Suomella aktiivinen rooli 30 vuoden ajan
Suomen hallitus on pitkäjänteisesti tukenut vesisopimuksen sihteeristön toimintaa rahallisesti. Lea Kauppi on toiminut johtoryhmän jäsenenä sekä YK:n vesisopimuksen vesiseurantoja ja arviointeja ohjeistavan työryhmän toisena puheenjohtajana 2000-luvun alusta tähän päivään. Suomi on myös avustanut useita vesisopimukseen liittyneitä tai liittymistä harkitsevia kehittyviä maita jakamalla rajavesien hallintaa liittyvää kokemustaan ja osaamistaan näiden maiden kanssa.
”Monet ideat ja toimenpiteet, joista on tullut nykyään vesisopimuksen keskeistä toimintaa tunnistettiin jo tuolloin 90-luvulla, mutta vasta myöhemmin on ollut mahdollista niitä edistää. Toisaalta jotkut asiat edistyivät hyvinkin nopeasti kuten veteen ja terveyteen liittyvä toiminta” kertoo Lea Kauppi.
”Suomella ja Suomen ympäristökeskuksella on todellinen ilo olla juhlistamassa tätä 30 vuotta täyttävää kansainvälistä vesisopimusta Tallinnassa tänään 30. kesäkuuta 2022”, iloitsee Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.
Lisätietoja
Vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 162
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme