YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa
Vuosien varrella on saatu aikaan kymmenille rajavesistöille toimiva yhteistyö naapurimaiden kesken. Sopimuksen merkitys maiden välisten jännitteiden lieventäjänä ja konfliktien ennaltaehkäisijänä on kiistaton ja kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen myötä.
Sopimuksen ensimmäinen osapuolikokous pidettiin Helsingissä kesällä 1997. Vesisopimuksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1997-2000 toimi silloinen Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Tänä aikana määriteltiin sopimuksen työohjelman tavoitteet tuleviksi vuosiksi.
Rajavesisopimukset edistävät vesidiplomatiaa
YK:n rajavesisopimuksen tavoitteena on ollut luoda tiedolliset ja oikeudelliset puitteet kansainvälisten rajavesisopimusten edistämiseksi maille, jotka jakavat keskenään yhteisiä vesistöalueita, jokia, järviä tai suistoalueita. Rajavesiin kohdistuu monia käyttöpaineita ja usein yläpuoliset maat toiminnallaan kuten patojen tai voimalaitosten rakentamisella tai päästämällä jätevesiään vesistöihin voivat vaikuttaa epäsuotuisesti saman vesistön alavirranpuolisiin maihin.
Rajavesisopimuksella pyritään luomaan puitteet, jotta ylä- ja alavirran maat voivat sopia yhteisesti käyttömuodoista ja varmistaa että vesivarojen käyttö ja suojelu on oikeudenmukaista ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti eri puolille. Rajavesisopimukset edistävät näin merkittävällä tavalla yhteistyötä ja toimivat vesidiplomatian ja rauhan edistäjinä.
Ensimmäinen rajavesisopimuksen työohjelma 1997–2000 keskittyi edistämään yhteisten rajavesiorganisaatioiden luomiseen, auttamaan itäisen Euroopan kehittyviä maita kehittyviä maita nykyaikaistamaan vesivarojen hallintaa, vähentämään kuormitusta ja vesien saastumista sekä edistämään vesihuoltoa ja terveyttä.
Suomella aktiivinen rooli 30 vuoden ajan
Suomen hallitus on pitkäjänteisesti tukenut vesisopimuksen sihteeristön toimintaa rahallisesti. Lea Kauppi on toiminut johtoryhmän jäsenenä sekä YK:n vesisopimuksen vesiseurantoja ja arviointeja ohjeistavan työryhmän toisena puheenjohtajana 2000-luvun alusta tähän päivään. Suomi on myös avustanut useita vesisopimukseen liittyneitä tai liittymistä harkitsevia kehittyviä maita jakamalla rajavesien hallintaa liittyvää kokemustaan ja osaamistaan näiden maiden kanssa.
”Monet ideat ja toimenpiteet, joista on tullut nykyään vesisopimuksen keskeistä toimintaa tunnistettiin jo tuolloin 90-luvulla, mutta vasta myöhemmin on ollut mahdollista niitä edistää. Toisaalta jotkut asiat edistyivät hyvinkin nopeasti kuten veteen ja terveyteen liittyvä toiminta” kertoo Lea Kauppi.
”Suomella ja Suomen ympäristökeskuksella on todellinen ilo olla juhlistamassa tätä 30 vuotta täyttävää kansainvälistä vesisopimusta Tallinnassa tänään 30. kesäkuuta 2022”, iloitsee Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.
Lisätietoja
Vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 162
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville17.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Luontotiedon tarve yhteiskunnassa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, sillä päätöksenteko edellyttää usein yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta. Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa yhteiskunnan tiedontarpeisiin on vastattu muun muassa rakentamalla yhteinen ja kattava Luontotieto.fi-palvelualusta. Lisäksi hankkeen myötä luontotietoa koordinoimaan on perustettu eri organisaatiot yhdistävä ryhmä, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut.
Finländarnas koldioxidavtryck från konsumtionen halverades nästan på 2000-talet från 14 koldioxidton till 7,7 ton11.4.2024 08:15:21 EEST | Tiedote
Det genomsnittliga koldioxidavtrycket från de finländska hushållens konsumtionsutgifter minskade betydligt från år 2000 till 2021. Då koldioxidavtrycket per finländare var cirka 14 ton koldioxidekvivalent (Co2e) år 2000, var motsvarande siffra 7,7 ton CO2 år 2021.
Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin11.4.2024 08:01:34 EEST | Tiedote
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e.
Baltic Sea winter monitoring cruise: phosphate content reaches record levels10.4.2024 08:30:00 EEST | Press release
The annual winter monitoring cruise of the marine research vessel Aranda revealed that the oxygen problems of the main basin of the Baltic Sea continue and that phosphate levels in the surface layer have increased. The oxygen situation in the Gulf of Finland was relatively good, but the phosphate level in the surface layer was higher than at any time in the past 30 years. Nutrient levels were also higher than usual in the Archipelago Sea.
Vinterövervakning av Östersjön: halterna av fosfatfosfor är ställvis rekordhöga10.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Under havsforskningsfartyget Arandas årliga vinterövervakningsresa observerades, att syreproblemen i Östersjöns huvudbassäng fortsätter och att fosfathalterna i ytskiktet är höga. I Finska viken var syreläget relativt bra, men fosfathalten i ytskiktet var högre än någonsin under de senaste 30 åren. Även i Skärgårdshavet var halterna av näring högre än normalt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme