Suomen ympäristökeskus

YK:n 30-vuotista rajavesisopimusta juhlitaan tänään Tallinnassa

Jaa

Helsingissä allekirjoitettiin rajavesistöjen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva YK:n rajavesisopimus 30 vuotta sitten. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana sopimuksen toimeenpanossa sekä omien rajavesistöjen osalta että tukien muita naapuriyhteistyössä. Tänään sopimuksen osapuolet eri puolilta maailmaan ovat kokoontuneet Tallinnaan juhlistamaan sopimuksen 30-vuotista taivalta.

Kuva: Anna-Stiina Heiskanen
Kuva: Anna-Stiina Heiskanen

Vuosien varrella on saatu aikaan kymmenille rajavesistöille toimiva yhteistyö naapurimaiden kesken. Sopimuksen merkitys maiden välisten jännitteiden lieventäjänä ja konfliktien ennaltaehkäisijänä on kiistaton ja kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen myötä.

Sopimuksen ensimmäinen osapuolikokous pidettiin Helsingissä kesällä 1997. Vesisopimuksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1997-2000 toimi silloinen Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Tänä aikana määriteltiin sopimuksen työohjelman tavoitteet tuleviksi vuosiksi.

Rajavesisopimukset edistävät vesidiplomatiaa

YK:n rajavesisopimuksen tavoitteena on ollut luoda tiedolliset ja oikeudelliset puitteet kansainvälisten rajavesisopimusten edistämiseksi maille, jotka jakavat keskenään yhteisiä vesistöalueita, jokia, järviä tai suistoalueita. Rajavesiin kohdistuu monia käyttöpaineita ja usein yläpuoliset maat toiminnallaan kuten patojen tai voimalaitosten rakentamisella tai päästämällä jätevesiään vesistöihin voivat vaikuttaa epäsuotuisesti saman vesistön alavirranpuolisiin maihin.

Rajavesisopimuksella pyritään luomaan puitteet, jotta ylä- ja alavirran maat voivat sopia yhteisesti käyttömuodoista ja varmistaa että vesivarojen käyttö ja suojelu on oikeudenmukaista ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti eri puolille. Rajavesisopimukset edistävät näin merkittävällä tavalla yhteistyötä ja toimivat vesidiplomatian ja rauhan edistäjinä.

Ensimmäinen rajavesisopimuksen työohjelma 1997–2000 keskittyi edistämään yhteisten rajavesiorganisaatioiden luomiseen, auttamaan itäisen Euroopan kehittyviä maita kehittyviä maita nykyaikaistamaan vesivarojen hallintaa, vähentämään kuormitusta ja vesien saastumista sekä edistämään vesihuoltoa ja terveyttä.

Suomella aktiivinen rooli 30 vuoden ajan

Suomen hallitus on pitkäjänteisesti tukenut vesisopimuksen sihteeristön toimintaa rahallisesti. Lea Kauppi on toiminut johtoryhmän jäsenenä sekä YK:n vesisopimuksen vesiseurantoja ja arviointeja ohjeistavan työryhmän toisena puheenjohtajana 2000-luvun alusta tähän päivään. Suomi on myös avustanut useita vesisopimukseen liittyneitä tai liittymistä harkitsevia kehittyviä maita jakamalla rajavesien hallintaa liittyvää kokemustaan ja osaamistaan näiden maiden kanssa.

”Monet ideat ja toimenpiteet, joista on tullut nykyään vesisopimuksen keskeistä toimintaa tunnistettiin jo tuolloin 90-luvulla, mutta vasta myöhemmin on ollut mahdollista niitä edistää. Toisaalta jotkut asiat edistyivät hyvinkin nopeasti kuten veteen ja terveyteen liittyvä toiminta” kertoo Lea Kauppi.

”Suomella ja Suomen ympäristökeskuksella on todellinen ilo olla juhlistamassa tätä 30 vuotta täyttävää kansainvälistä vesisopimusta Tallinnassa tänään 30. kesäkuuta 2022”, iloitsee Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.

Lisätietoja

Vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 162

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: Anna-Stiina Heiskanen
Kuva: Anna-Stiina Heiskanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Blågrönalgsläget lugnt i sjöar och till havs, men det varma vädret kan fortfarande öka antalet blomningar mot slutet av sommaren4.8.2022 13:37:26 EEST | Tiedote

Blågrönalgsläget i sjöar har försämrats ställvis sedan förra veckan, även om den nationella situationen i insjöar är lugn. I havsområden har antalet ytblomningar minskat, och på många ställen har blågrönalgerna blandats med vattnet. Det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren. Ställvis har döda blågrönalgceller drivit in på stränderna och färgat stränderna turkosa på grund av färgpigmentet i algerna.

Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä4.8.2022 13:04:47 EEST | Tiedote

Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Paikoin rannoille on ajautunut kuolleita sinileväsoluja, jotka ovat värjänneet rannat turkoosiksi sinilevien sisältämän väripigmentin takia.

Det dåliga blågrönalgsläget till havs har blivit lite bättre, små algmängder i sjöarna28.7.2022 13:15:17 EEST | Tiedote

Det nationella blågrönalgsläget har förbättrats något sedan förra veckan. Blågrönalgobservationerna i sjöar har minskat till följd av det blåsiga och regniga vädret, och situationen i insjöar är fortfarande bättre än vanligt. Det dåliga blågrönalgsläget i havsområdena har också blivit lite bättre, men blågröna alger har fortfarande observerats i större mängder än i genomsnitt under de senaste åren. Observationer har gjorts särskilt i Skärgårdshavets kustområden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme