Yläsuolikanavan tähystystutkimuksista on harvoin hyötyä pienten lasten vatsaoireiden diagnostiikassa
Pienillä lapsilla esiintyy usein ruuansulatuskanavan oireita, kuten mahansisällön takaisinvirtausta ruokatorveen (refluksi) tai vatsakipua. Pulauttelua tai oksentelua voidaan imeväisiässä epäillä myös oireeksi ruoka-allergiasta.
Kehittyneissä maissa lasten yleisin sairaus ylemmässä ruuansulatuskanavassa on refluksitauti, jolla tarkoitetaan refluksin aiheuttamia hankalia oireita tai siihen liittyviä komplikaatioita kuten ruokatorvitulehdusta. Ruokatorvitulehduksen todentamiseen tai poissulkemiseen on totunnaisesti käytetty yläsuolikanavan tähystystutkimusta eli gastroskopiaa.
LL Noora Helin selvitti väitöstutkimuksessaan yläsuolikanavan tähystystutkimuksen diagnostista merkitystä alle seitsemän vuoden ikäisillä lapsilla, joilla esiintyy pidempiaikaisia, epäspesifisiä maha-suolikanavan oireita. Tutkimuksessa haluttiin myös lisätietoa siitä, miten varhaislapsuudessa refluksisairauteen tai suolioireiseen lehmänmaitoallergiaan viitanneet oireet vaikuttavat lasten elämässä kouluiässä.
Tutkimuksessa selvisi, että alle seitsemänvuotiailta lapsilta, joille tehtiin gastroskopia epäspesifien, pidempiaikaisten oireiden vuoksi, löytyi tähystyksessä hyvin harvoin mitään poikkeavaa.
Suurimmalla osalla (81 prosentilla) tähän tutkimuksen osaan osallistuneista 666 lapsesta tähystyksen tulokset olivat täysin normaalit. Erityisesti imeväisikäisillä tähystyslöydökset olivat vähäisiä. Yhdelläkään tutkimukseen osallistuneella lapsella ei todettu haavaista ruokatorvitulehdusta, ja vain alle 10 prosentilla tähystetyistä löydökset johtivat muutoksiin lapsen jatkohoidossa tai -seurannassa.
Pienten lasten yleisten vatsaoireiden ennuste on hyvä
Tutkimuksessa seurattiin erikseen niiden lasten nykyistä vointia ja elämänlaatua, joilla aiemmin tutkitut oireet viittasivat joko refluksisairauteen tai suolioireiseen maitoallergiaan. Seuranta-aika oli refluksioireisilla keskimäärin kahdeksan vuotta tähystyksestä ja viisi vuotta kaksoissokkoutetusta ruoka-altistuksesta maitoallergiaepäilyn vuoksi tutkituilla.
Molemmissa ryhmissä lasten nykyinen vointi näyttäytyi pääsääntöisesti hyvänä.
– Suurin osa vaikeastikin oireilleista lapsista oli kouluiässä oireettomia, eli oireiden ennuste on tämän tutkimuksen perusteella hyvä, Helin vahvistaa.
Tähystyksen hyödyt ja haitat punnittava huolella
Tähystystutkimuksen hyvä saatavuus ja toisaalta vähäinen tieto yleisten yläsuolikanavan oireiden pitkäaikaisennusteesta ovat mahdollisesti vaikuttaneet pienille lapsille tehtyjen yläsuolikanavan tähystystutkimusten määrään. Tämän väitöstutkimuksen tulosten perusteella potilaat olisi kuitenkin valittava tähystystoimenpiteeseen tarkemmin.
– Jos potilaalla ei ole refluksille altistavaa perussairautta eikä verenvuotoa yläsuolikanavassa, gastroskopiaa ei kannata tehdä alle kouluikäisille refluksioireiden selvittelyn yhteydessä. Kun löydökset ovat näin harvassa ja vähäisiä, tähystyksen tekeminen näillä indikaatioilla on yksinkertaisesti turhaa. Lisäksi pienten lasten tähystykset tehdään yleisanestesiassa, joka lisää toimenpiteeseen jo itsessään liittyvää riskiä, Helin täsmentää.
Lisätietoja
LL Noora Helin
noora.helin@helsinki.fi
LL Noora Helin väittelee 23.4.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Outcomes of early childhood non-specific gastrointestinal symptoms - from diagnosis to long-term follow-up". Vastaväittäjänä on dosentti Marja-Leena Lähdeaho, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kaija-Leena Kolho.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuus järjestetään etänä. Tilaisuuden tiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme