Yläsuolikanavan tähystystutkimuksista on harvoin hyötyä pienten lasten vatsaoireiden diagnostiikassa
19.4.2021 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Pienillä lapsilla esiintyy usein ruuansulatuskanavan oireita, kuten mahansisällön takaisinvirtausta ruokatorveen (refluksi) tai vatsakipua. Pulauttelua tai oksentelua voidaan imeväisiässä epäillä myös oireeksi ruoka-allergiasta.
Kehittyneissä maissa lasten yleisin sairaus ylemmässä ruuansulatuskanavassa on refluksitauti, jolla tarkoitetaan refluksin aiheuttamia hankalia oireita tai siihen liittyviä komplikaatioita kuten ruokatorvitulehdusta. Ruokatorvitulehduksen todentamiseen tai poissulkemiseen on totunnaisesti käytetty yläsuolikanavan tähystystutkimusta eli gastroskopiaa.
LL Noora Helin selvitti väitöstutkimuksessaan yläsuolikanavan tähystystutkimuksen diagnostista merkitystä alle seitsemän vuoden ikäisillä lapsilla, joilla esiintyy pidempiaikaisia, epäspesifisiä maha-suolikanavan oireita. Tutkimuksessa haluttiin myös lisätietoa siitä, miten varhaislapsuudessa refluksisairauteen tai suolioireiseen lehmänmaitoallergiaan viitanneet oireet vaikuttavat lasten elämässä kouluiässä.
Tutkimuksessa selvisi, että alle seitsemänvuotiailta lapsilta, joille tehtiin gastroskopia epäspesifien, pidempiaikaisten oireiden vuoksi, löytyi tähystyksessä hyvin harvoin mitään poikkeavaa.
Suurimmalla osalla (81 prosentilla) tähän tutkimuksen osaan osallistuneista 666 lapsesta tähystyksen tulokset olivat täysin normaalit. Erityisesti imeväisikäisillä tähystyslöydökset olivat vähäisiä. Yhdelläkään tutkimukseen osallistuneella lapsella ei todettu haavaista ruokatorvitulehdusta, ja vain alle 10 prosentilla tähystetyistä löydökset johtivat muutoksiin lapsen jatkohoidossa tai -seurannassa.
Pienten lasten yleisten vatsaoireiden ennuste on hyvä
Tutkimuksessa seurattiin erikseen niiden lasten nykyistä vointia ja elämänlaatua, joilla aiemmin tutkitut oireet viittasivat joko refluksisairauteen tai suolioireiseen maitoallergiaan. Seuranta-aika oli refluksioireisilla keskimäärin kahdeksan vuotta tähystyksestä ja viisi vuotta kaksoissokkoutetusta ruoka-altistuksesta maitoallergiaepäilyn vuoksi tutkituilla.
Molemmissa ryhmissä lasten nykyinen vointi näyttäytyi pääsääntöisesti hyvänä.
– Suurin osa vaikeastikin oireilleista lapsista oli kouluiässä oireettomia, eli oireiden ennuste on tämän tutkimuksen perusteella hyvä, Helin vahvistaa.
Tähystyksen hyödyt ja haitat punnittava huolella
Tähystystutkimuksen hyvä saatavuus ja toisaalta vähäinen tieto yleisten yläsuolikanavan oireiden pitkäaikaisennusteesta ovat mahdollisesti vaikuttaneet pienille lapsille tehtyjen yläsuolikanavan tähystystutkimusten määrään. Tämän väitöstutkimuksen tulosten perusteella potilaat olisi kuitenkin valittava tähystystoimenpiteeseen tarkemmin.
– Jos potilaalla ei ole refluksille altistavaa perussairautta eikä verenvuotoa yläsuolikanavassa, gastroskopiaa ei kannata tehdä alle kouluikäisille refluksioireiden selvittelyn yhteydessä. Kun löydökset ovat näin harvassa ja vähäisiä, tähystyksen tekeminen näillä indikaatioilla on yksinkertaisesti turhaa. Lisäksi pienten lasten tähystykset tehdään yleisanestesiassa, joka lisää toimenpiteeseen jo itsessään liittyvää riskiä, Helin täsmentää.
Lisätietoja
LL Noora Helin
noora.helin@helsinki.fi
LL Noora Helin väittelee 23.4.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Outcomes of early childhood non-specific gastrointestinal symptoms - from diagnosis to long-term follow-up". Vastaväittäjänä on dosentti Marja-Leena Lähdeaho, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kaija-Leena Kolho.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuus järjestetään etänä. Tilaisuuden tiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme