Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: yritysostot ja laajentumiset vähenivät, innovaatiotoiminta jopa kiihtyi entisestä
Miten koronakriisin ensimmäinen puolivuotinen vaikutti suomalaisyritysten toimintaan – ja millaisia toimenpiteitä ne suunnittelevat seuraavan puolen vuoden aikana? Tätä selvitti Aalto-yliopiston tuore päättäjätutkimus, johon vastasi yli 300 yritysjohtajaa.
Koronavirus vaikutti kielteisimmin uusille markkinoille laajentumiseen, tuotantokapasiteetin lisäyksiin sekä yritysostoihin, joissa kaikissa tutkimukseen osallistuneiden yritysten aktiivisuus on keskimäärin laskenut edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma korostaa, että lyhyen aikavälin vaikutukset voivat näkyä kielteisenä kehityksenä pitkällä aikavälillä.
”Koronakriisin aiheuttamat operatiiviset häiriöt ja taloudelliset ongelmat näkyvät kilpailuaktiivisuuden vähenemisenä. Huolestuttavaa on se, että tämän vaikutukset näyttäytyvät kunnolla vasta parin vuoden kuluessa. Yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti operatiivisessa kriisinhoidossa, mutta kriisin jatkuessa niiden on aktivoiduttava uudelleen etsimään kasvun lähteitä”, hän sanoo.
Uusi innovaatio ei ehkä kanna jatkossa
Kriisin aikana osa yrityksistä on kuitenkin jopa kiihdyttänyt innovaatiotoimintaansa. Yli 30 prosenttia yrityksistä on tuonut markkinoille aiempaa enemmän uusia tuotteita ja palveluita. Vastaajat kertoivat etsineensä aktiivisesti uusia prosesseja ja palveluja ja uskovat, että ne ovat käytössä myös jatkossa.
Luoman mukaan lisääntyneet innovaatiot eivät kuitenkaan välttämättä näy pitkän aikavälin kasvussa.
”Kun innovaatiotoiminta äkillisesti kiihtyy, on riskinä, että innovaatiot eivät rakennu yritysten kilpailuetujen varaan, jolloin yritysten kasvu voi tyrehtyä pitkällä aikavälillä. Kriisin jälkeen innovaatioille ei ehkä myöskään ole kysyntää.”
40 prosenttia yrityksistä koki, että asiakastarpeet ovat muuttuneet kriisin myötä vähintään jossain määrin. Yli puolet vastaajista kertoi, että keskeiset resurssit ja kyvykkyydet, joilla luodaan arvoa asiakkaille, ovat muuttuneet.
Organisaatioiden digitaalista transformaatiota tutkiva tohtorikoulutettava Susanna Takkunen kertoo, että yritysten strategisissa tavoitteissa korostuivat asiakassuhteiden kehittäminen, uusien teknologioiden omaksuminen ja osaamisen kehittäminen.
”Tämä ennakoi lisääntyvää kilpailua osaamisesta, erityisesti uusiin teknologioihin liittyen, mikä vaikuttaa varmasti koulutustarpeisiin ja työllistymiseen. On mahdollista, että kriisi synnyttää ajan myötä lukuisia organisaatiouudistusten aaltoja, mikä valitettavasti tarkoittaa myös irtisanomisia”, Takkunen sanoo.
Tutkijoiden mukaan koronakriisi on selkeästi toiminut lähtölaukauksena teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin.
”Yritykset ovat tunnistaneet uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Tämä heijastuu myöhemmin myös toimialojen ja arvoketjujen rakenteeseen. Kriisin jäädessä taakse näemme yrityskauppoja ja muita rakenteellisia muutoksia. On kiinnostavaa seurata, mitkä kriisin aikana syntyneistä uusista tuotteista ja palveluista jäävät henkiin pitkällä aikavälillä”, Jukka Luoma sanoo.
Aalto-yliopiston hanke tähtää tutkimustiedon lisäksi yritysten välisen tiedon vaihdon lisäämiseen. Yrityksille järjestetään aiheesta virtuaalityöpaja tiistaina 15. joulukuuta klo 15–16. Ilmoittautumiset työpajaan: https://blogs.aalto.fi/koronavirusstrategiat/
Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen akateeminen johtaja, apulaisprofessori Jukka Luoma
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
puh. 040 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi
Hankkeen projektipäällikkö, tohtorikoulutettava Susanna Takkunen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 460 6183
susanna.takkunen@aalto.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme