Yli tuhat raamatuntutkijaa kokoontuu Helsinkiin teologian alan suurkonferenssiin

Viikon kestävä suurkonferenssi rakentuu kymmenistä ohjelmayksiköistä ja yhteisistä luennoista, joista osa on myös yleisölle avoimia. Aihepiirit vaihtelevat laajasti teksti- ja kulttuurihistoriasta Raamatun tekstien käyttöön myöhempinä aikoina.

Riittääkö Raamatun teksteissä yhä tutkimista näin laajalla kansainvälisellä mittapuulla?

– Eksegetiikassa on itse asiassa kyse paljon muustakin kuin Raamattuun valikoituneiden tekstien tutkimuksesta. Tutkijat tarkastelevat historiaa laajasti muinaisesta Lähi-idästä antiikin Välimereen. Tutkimusaineistoina toimivat sekä kirjalliset että materiaaliset lähteet, Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, dosentti Outi Lehtipuu toteaa.

− Lisäksi tutkimusnäkökulmissa riittää variaatiota. Ne ulottuvat historiallisesta analyysistä erilaisiin teoreettisiin viitekehyksiin, esimerkkinä vaikkapa sukupuolentutkimus tai kognitiivinen uskontotiede. Myös juutalaisten ja kristillisten tekstien tulkinnassa eri aikoina riittää tutkittavaa, Lehtipuu jatkaa.

Kuinka konferenssi päädyttiin pitämään Helsingissä?

– Kaupunki koettiin houkuttelevana kokouspaikkana, koska se tunnetaan tehokkaana, toimivana, turvallisena ja riittävän kompaktina. Yksi syy on myös siinä, että olen ollut itse aktiivinen toisen järjestävän tahon eli Euroopan raamatuntutkimuksen seuran (EABS) hallituksessa. Alan suurimman amerikkalaisen järjestön (SBL) mukaantulo paisutti mittasuhteet ihan omaan kokoluokkaansa, Lehtipuu kuvailee.

Konferenssin kansainvälisesti tunnetuimpiin vierailijoihin lukeutuvat amerikkalaiset tutkijat Paula Fredriksen ja Adele Reinhartz, joita haastatellaan yleisölle avoimessa tilaisuudessa Tiedekulmassa keskiviikkona 1.8. kello 18:00. Heidän tutkimuksensa käsittelee varhaiskristillisyyttä ja sen osin kiistanalaista suhdetta aikansa juutalaisuuteen. Historiallinen näkökulma on auttanut hahmottamaan, että molemmat uskonnot olivat moniäänisiä jo niiden alkuvaiheissa. Fredriksen on toiminut myös historiallisena konsulttina englanninkielisissä dokumenteissa, muun muassa BBC:lle ja Frontlinelle.

Suo­ma­lai­sen raa­ma­tun­tut­ki­muk­sen mo­ni­puo­li­suut­ta ar­vos­te­taan maa­il­mal­la

Lehtipuun mukaan suomalaisella eksegetiikan tutkimuksella on pitkien perinteiden lisäksi kansainvälisesti erittäin hyvä maine.

– Helsingin yliopiston eksegetiikan tutkimus on laaja-alaista. Maailmassa ei ole kovin monta yliopistoa, joissa tehtäisiin yhtä monipuolisesti alan tutkimusta. Myös laatu korreloi tässä tapauksessa määrän kanssa, mistä osoituksena ovat alan kolme tutkimuksen huippuyksikköä.

Teologisessa ja humanistisessa tiedekunnassa toimivat Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköt ovat mukana eri ohjelmakokonaisuuksien toteuttamisessa.

– Jokaisena konferenssipäivänä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pidetään myös yksi tai kaksi esitystä, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Ohjelmassa on esimerkiksi tutkijahaastatteluja. Omaa tutkijanuraansa valottavat muun muassa sukupuolentutkimuksen kehityksen näkökulmasta professorit emerita ja emeritus Raija Sollamo ja Antti Marjanen, Lehtipuu kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Outi Lehtipuu, outi.lehtipuu@helsinki.fi, 050 318 3409

Eksegetiikan suurkonferenssi "EABS Annual Conference & SBL International Meeting" järjestetään 30.7.–3.8. Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Lisätietoja löydät konferenssin verkkosivuilta. Tiedekulmassa järjestetään joka päivä kaikille avoimia tilaisuuksia, joista löydät lisätietoja yliopiston tapahtumakalenterista.