Yliopisto-opiskelijat kaipaavat luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta

Oulun yliopistossa opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan vajaa kolmannes (28 %) on erittäin valmiita tai jo tekee ilmastotekoja, reilu kolmannes (39 %) on melko valmiita ja kolmasosa (33 %) ei ole lainkaan valmiita tai ei kovinkaan valmiita yhteiskunnallista aktiivisuutta vaativiin ilmastotekoihin. Kyselyyn vastasi syksyllä 2019 lähes 1600 opiskelijaa.

Vastauksissa korostuivat vahvat yhteiskunnallista vaikuttamista kritisoivat mielipiteet. Opiskelijat kuvailivat yleisen ilmapiirin polarisoituneeksi ja kiinnittivät huomiota ilmastotoimien ristiriitaisuuksiin. He tunsivat ärsyyntymistä, kyllästymistä, ahdistusta ja leimautumispelkoa.

Vastaajat korostivat luotettavan tiedon tärkeyttä ja toiminnan faktaperustaisuutta sekä yksilön vapautta. Monet pohtivat myös ilmastonmuutokseen vaikuttamista yhteiskunnan tasolla ja arvioivat Suomen ja yksilöiden roolia globaalissa toimintaympäristössä.

Vaikka ilmastovaikuttaminen voi tuntua vaikealta, vastaajat tekivät paljon ehdotuksia, joilla ilmastonmuutosta voitaisiin hidastaa. Opiskelijat ehdottivat esimerkiksi suomalaisten innovaatioiden ja asiantuntijuuden kehittämistä, esimerkillä johtamista, luotettavan tiedon tuottamista ja jakamista, yhteiskuntatason päätösten ja linjausten tekoa, taloudellisen tuen tarjoamista ympäristöorganisaatioille ja omilla teoilla vaikuttamista.

Tutkimuksessa havaittiin, että naiset olivat miehiä valmiimpia yhteiskunnalliseen ilmastoaktiivisuuteen. Tämän ymmärtämiseen tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimusta.

Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa tekijöistä, joihin vaikuttamalla nuorten kynnystä yhteiskunnalliseen ilmastoaktiivisuuteen voidaan madaltaa. Sallivamman keskusteluilmapiirin tavoittelu ja pidättäytyminen toisten syyttelystä tai vähättelystä sekä tutkitun tiedon jakaminen ovat tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa ja siinä hyödynnettiin Itä-Suomen yliopistossa laadittua kyselyä. Artikkeli on julkaistu JUFO-luokitellussa Discourse and Communication for Sustainable Education -julkaisussa.

Artikkeli on luettavissa osoitteessa: https://content.sciendo.com/view/journals/dcse/11/1/article-p134.xml?language=en