Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointi jatkaa laskua
Helsingin yliopiston opiskelijoiden intoa ja uupumusta tutkittiin koronakeväänä ja loppuvuonna 2020. Jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista tuntee olevansa joko täysin uupunut tai uupumusriskissä.

Professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut Helsingin yliopiston opiskelijoiden intoa ja uupumusta sekä koronakeväänä että loppuvuonna 2020. Opiskelijoille tehdyt kyselyt ovat osa tekeillä olevaa kansainvälistä tutkimusta etäopetuksen vaikutuksista.
– Tulokset ovat syksyn aikana heikentyneet huolestuttavasti.
Keväällä 28 prosenttia vastaajista koki opiskeluintoa mutta joulukuun alussa enää 17 prosenttia. Aiemmissa uupumista ja intoa mittaavissa tutkimuksissa vuosina 2008–2016 lähes puolet, 44 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on ollut innostunut opiskelusta. Aiemmat tutkimukset tehtiin neljän vuoden välein vuosina 2008, 2012 ja 2016, ja ne kohdistettiin kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille.
– Aineistot eivät siis suoraan ole vertailukelpoisia, mutta uusimmasta kyselystä nähdään etäopetuksen ja -opiskelun vaikutukset.
Uuteen Helsingin yliopiston opiskelijoille kohdistettuun kyselyyn vastasi 1573 opiskelijaa marras-joulukuussa 2020. Naisia oli vastaajista valtaosa, 80 prosenttia, mikä voi osaltaan selittää suuria uupumuslukuja. Vastaajien keski-ikä oli 26 vuotta. Suurin osa oli ensimmäisen (28 %) tai toisen (22 %) vuoden opiskelijoita.
Salmela-Aron ja tutkijatohtori Lauri Hietajärven analysoiman, Helsingin yliopiston opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan voimakasta opiskelu-uupumusta koki keväällä 18 prosenttia ja syksyllä 26 prosenttia vastaajista. Aiempina vuosina 2008–2016 kaikille Suomen yliopisto-opiskelijoille tehdyissä tutkimuksissa vain 7-10 prosenttia oli voimakkaasti uupuneita.
Aiemmin uupumus on lisääntynyt ja into laskenut opintojen kuluessa, mutta nyt erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat uupuneita. Nyt vanhemmat opiskelijat olivat nuoria harvemmin uupuneita.
Uupumisriski ja uupuminen huolestuttavan korkealla
Opiskelu-uupumusriskissä oli keväällä 24 prosenttia ja nyt 33 prosenttia vastaajista. Aiemmin tämä luku on ollut 19 prosenttia.
Alustavien tulosten mukaan nyt jopa 60 prosenttia Helsingin yliopiston kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli joko täysin uupunut tai uupumusriskissä.
– Tämä on valtava luku, joka on nyt otettava vakavasti. Tällaisia lukuja ei koskaan ennen ole tunnistettu yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.
Uupumukseen kuuluu kolme keskeistä tekijää: ekshaustio eli uupumusasteinen väsymys, kyyninen ja negatiivinen suhtautuminen opiskeluun sekä riittämättömyys opiskelijana.
Tuloksissa näkyy, miten voimakkaasti opiskelijat kokevat nyt riittämättömyyttä. Salmela-Aro onkin esittänyt, että rutiinisuoritusta olisi pidettävä huippusuorituksena. Hänen mukaansa opiskelu-uupumus on voimakas riski masennukselle.
–Yksinäisyys lisää myös uupumusta, kun taas yhteisöllisyys suojaa uupumukselta. Etäopetukseen siirtyminen pandemia-aikana on lisännyt yksinäisyyttä.
Psykologiset perustarpeet eivät täyty etäopiskelussa
Psykologiset perustarpeet, kompetenssi, autonomia, yhteenkuuluvaisuus ja merkityksellisyys eivät ole täyttyneet etäopiskelussa ja se lisää uupumusta. Ne selittävät yhdessä jo 46 prosenttia uupumuksesta. Psykologisten perustarpeiden toteuttamisen huolehtiminen etäaikana on tärkeää.
Uupumus ja into myös tarttuvat. Salmela-Aron mukaan sosio-emotionaaliset taidot, kuten utelias mieli, sisu, resilienssi ja sosiaaliset taidot suojaavat uupumukselta, kun taas vaatimusten ja voimavarojen välinen epäsuhta johtaa uupumukseen. Vaatimukset, kuten päiväaikataulut, tekniset haasteet, muut huolet, työtilan puute ja häiriöt kuormittavat. Voimavarat, kuten etäopiskelukyky, opettajien etäopetustaidot, tuki opettajilta ja opettajien säännöllinen yhteydenpito toimivat uupumukselta suojaavina tekijöinä ja lisäävät intoa. Samoin työssäkäynti ja lapsista huolehtiminen toimivat suojaavina tekijöinä.
Salmela-Aro perää opiskelijoille voimavaroja ja tukea. Koska tällä hetkellä myös yliopiston opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta ovat saman epävarmuuden edessä, tarvitaan yhteisöllisyyttä ja onnistumisen kokemuksia ilman suorittamista. Opiskelijat kaipaavat tukea: vertaistukea, ystäviä ja yhteisöllisyyttä, ymmärrystä opettajilta, joustoa ja selkeyttä tehtäviin sekä opinto-ohjausta ja tukipalveluita yliopistolta.
Lisätietoja:
Professori Katariina Salmela-Aro, p. 050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, 050 406 2047, maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto ja Metsä Group luomaan yhdessä ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle käytölle19.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Metsä Group ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka puitteissa syvennetään tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja ratkotaan globaaleja kestävyyshaasteita.
Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.
Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.
Koronavuosi kasvatti kulttuurin ja tieteen kulutusta verkossa18.1.2021 06:33:00 EET | Tiedote
Finna.fi-tiedonhakupalvelussa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 2,9 miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Finna.fi-palvelun avulla kävijät pääsevät nauttimaan virtuaalisesti liki 400 kirjaston, museon ja arkiston aarteista.
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme