Yliopistoyhteistyöstä tukea puurakentamisen kasvulle

Suuren mittakaavan puurakentamista, kuten puukerrostaloja, halutaan ympäristösyistä lisätä Suomessa, mutta kasvua jarruttaa alaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden puute.
– Suomessa puukerrostalon suunnittelijoilta vaaditaan erityisen vaativan kohteen pätevyys. Siinä missä yli 8-kerroksisen betonikerrostalon suunnittelijan voi valita FISEn pätevyysrekisteristä reilun 500 rakennesuunnittelijan joukosta, niin puukerrostalon suunnitteluun sopivia löytyy vain parikymmentä, kertoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta.
Karjalaisen mukaan Suomessa vapaa-ajan rakennuksista puurakenteisia on 98 % ja pientaloista 85 %, mutta kerrostaloista vain 6 %. Hän näkee, että tarvetta on myös julkisille puurakennuksille, jotka ovat tyypillisesti teknisesti vaativia.
Puurakentamisen laajamittaista toteutumista hidastava osaajapula koskee koko rakentamisprosessia.
– Puurakentamisessa on paljon lunastamatonta potentiaalia. Tutkijakoulussa vaikutamme osaltamme tilanteen kohenemiseen tuomalla monipuolisesti uusinta tietoa ja asiantuntemusta alalle, sanoo rakennustekniikan professori Sami Pajunen Tampereen yliopistosta.
Tampereella kaksi vuotta sitten alkanut toiminta laajentuu nyt yhteiseksi tutkijakouluksi, jossa Tampereen yliopiston vahva osaaminen puurakentamisessa yhdistyy Aalto-yliopiston kansainväliseen puumateriaalitieteen osaamiseen. Mukaan on tulossa puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto-yliopistosta.
Tietoa suoraan puurakennusalan käyttöön
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa Tampereen yliopisto kouluttaa paitsi puurakenteiden suunnittelun, myös akustiikka- ja palosuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun, projektiosaamisen, tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen asiantuntijoita.
Aalto-yliopisto tuo mukaan vahvan tietämyksen puumateriaalista soluseinätasolta aina puutuotteisiin saakka. Professori Rautkarilla tekee jatkuvaa yhteistyötä kansainvälisten yliopistojen kanssa, mikä tuo maailmalla tehdyn huipputieteen nopeasti käyttöön myös Pohjolassa.
Samaan aikaan yliopistot suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta. Aalto-yliopisto on tuomassa verkkokurssit saataville kaikille halukkaille vuoden 2023 aikana.
– Yhteistyö puurakentamisen ja puumateriaalitieteen välillä on luonnollista, sillä puun materiaaliosaaminen on keskiössä, kun halutaan hyödyntää puuta laadukkaasti rakennetussa ympäristössä ja kehittää uusia puupohjaisia rakentamisen tuotteita, toteaa Rautkari.
Tutkijakoulun toiminnassa käytännönläheisyys tarkoittaa sitä, että tutkitaan ja kehitetään niitä asioita, joista on aidosti hyötyä alan teollisuudelle.
Yhdessä tekeminen tuo tutkijoille uusia oivalluksia
Yhteistyön myötä tutkijakouluun on tarkoitus palkata koordinaattorin ohella lisää väitöskirjatutkijoita. Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa puurakentamista tutkii 9 väitöskirjatutkijaa. Aalto-yliopistossa on noin 10 puumateriaalitieteiden väitöskirjaa tekeillä.
Väitöskirjatutkijoista suurin osa työskentelee tutkimuksen ohella alan yrityksissä, jotka myös ideoivat tutkimusten aiheet. Tutkijakoulu painottuu väitöskirjatutkimuksiin, mutta myös kandi- ja diplomityöntekijöitä palkataan mahdollisuuksien mukaan.
– Tärkeä osa koulutusta on tiedon jakamiseen kannustaminen. Tiivis yhteistyö tutkijoiden välillä mahdollistaa uudet oivallukset eri aloilta, Pajunen toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Pajunen
Professori, rakennustekniikka, Tampereen yliopisto
040 849 0571
sami.pajunen@tuni.fi
Markku Karjalainen
Professori, rakennusoppi, Tampereen yliopisto
040 583 2127
markku.karjalainen@tuni.fi
Lauri Rautkari
Professori, puutieteet, Aalto-yliopisto
050 569 3458
lauri.rautkari@aalto.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
