Yliopistoyhteistyöstä tukea puurakentamisen kasvulle

Suuren mittakaavan puurakentamista, kuten puukerrostaloja, halutaan ympäristösyistä lisätä Suomessa, mutta kasvua jarruttaa alaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden puute.
– Suomessa puukerrostalon suunnittelijoilta vaaditaan erityisen vaativan kohteen pätevyys. Siinä missä yli 8-kerroksisen betonikerrostalon suunnittelijan voi valita FISEn pätevyysrekisteristä reilun 500 rakennesuunnittelijan joukosta, niin puukerrostalon suunnitteluun sopivia löytyy vain parikymmentä, kertoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta.
Karjalaisen mukaan Suomessa vapaa-ajan rakennuksista puurakenteisia on 98 % ja pientaloista 85 %, mutta kerrostaloista vain 6 %. Hän näkee, että tarvetta on myös julkisille puurakennuksille, jotka ovat tyypillisesti teknisesti vaativia.
Puurakentamisen laajamittaista toteutumista hidastava osaajapula koskee koko rakentamisprosessia.
– Puurakentamisessa on paljon lunastamatonta potentiaalia. Tutkijakoulussa vaikutamme osaltamme tilanteen kohenemiseen tuomalla monipuolisesti uusinta tietoa ja asiantuntemusta alalle, sanoo rakennustekniikan professori Sami Pajunen Tampereen yliopistosta.
Tampereella kaksi vuotta sitten alkanut toiminta laajentuu nyt yhteiseksi tutkijakouluksi, jossa Tampereen yliopiston vahva osaaminen puurakentamisessa yhdistyy Aalto-yliopiston kansainväliseen puumateriaalitieteen osaamiseen. Mukaan on tulossa puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto-yliopistosta.
Tietoa suoraan puurakennusalan käyttöön
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa Tampereen yliopisto kouluttaa paitsi puurakenteiden suunnittelun, myös akustiikka- ja palosuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun, projektiosaamisen, tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen asiantuntijoita.
Aalto-yliopisto tuo mukaan vahvan tietämyksen puumateriaalista soluseinätasolta aina puutuotteisiin saakka. Professori Rautkarilla tekee jatkuvaa yhteistyötä kansainvälisten yliopistojen kanssa, mikä tuo maailmalla tehdyn huipputieteen nopeasti käyttöön myös Pohjolassa.
Samaan aikaan yliopistot suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta. Aalto-yliopisto on tuomassa verkkokurssit saataville kaikille halukkaille vuoden 2023 aikana.
– Yhteistyö puurakentamisen ja puumateriaalitieteen välillä on luonnollista, sillä puun materiaaliosaaminen on keskiössä, kun halutaan hyödyntää puuta laadukkaasti rakennetussa ympäristössä ja kehittää uusia puupohjaisia rakentamisen tuotteita, toteaa Rautkari.
Tutkijakoulun toiminnassa käytännönläheisyys tarkoittaa sitä, että tutkitaan ja kehitetään niitä asioita, joista on aidosti hyötyä alan teollisuudelle.
Yhdessä tekeminen tuo tutkijoille uusia oivalluksia
Yhteistyön myötä tutkijakouluun on tarkoitus palkata koordinaattorin ohella lisää väitöskirjatutkijoita. Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa puurakentamista tutkii 9 väitöskirjatutkijaa. Aalto-yliopistossa on noin 10 puumateriaalitieteiden väitöskirjaa tekeillä.
Väitöskirjatutkijoista suurin osa työskentelee tutkimuksen ohella alan yrityksissä, jotka myös ideoivat tutkimusten aiheet. Tutkijakoulu painottuu väitöskirjatutkimuksiin, mutta myös kandi- ja diplomityöntekijöitä palkataan mahdollisuuksien mukaan.
– Tärkeä osa koulutusta on tiedon jakamiseen kannustaminen. Tiivis yhteistyö tutkijoiden välillä mahdollistaa uudet oivallukset eri aloilta, Pajunen toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Pajunen
Professori, rakennustekniikka, Tampereen yliopisto
040 849 0571
sami.pajunen@tuni.fi
Markku Karjalainen
Professori, rakennusoppi, Tampereen yliopisto
040 583 2127
markku.karjalainen@tuni.fi
Lauri Rautkari
Professori, puutieteet, Aalto-yliopisto
050 569 3458
lauri.rautkari@aalto.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme