Yliopistoyhteistyöstä tukea puurakentamisen kasvulle

Suuren mittakaavan puurakentamista, kuten puukerrostaloja, halutaan ympäristösyistä lisätä Suomessa, mutta kasvua jarruttaa alaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden puute.
– Suomessa puukerrostalon suunnittelijoilta vaaditaan erityisen vaativan kohteen pätevyys. Siinä missä yli 8-kerroksisen betonikerrostalon suunnittelijan voi valita FISEn pätevyysrekisteristä reilun 500 rakennesuunnittelijan joukosta, niin puukerrostalon suunnitteluun sopivia löytyy vain parikymmentä, kertoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta.
Karjalaisen mukaan Suomessa vapaa-ajan rakennuksista puurakenteisia on 98 % ja pientaloista 85 %, mutta kerrostaloista vain 6 %. Hän näkee, että tarvetta on myös julkisille puurakennuksille, jotka ovat tyypillisesti teknisesti vaativia.
Puurakentamisen laajamittaista toteutumista hidastava osaajapula koskee koko rakentamisprosessia.
– Puurakentamisessa on paljon lunastamatonta potentiaalia. Tutkijakoulussa vaikutamme osaltamme tilanteen kohenemiseen tuomalla monipuolisesti uusinta tietoa ja asiantuntemusta alalle, sanoo rakennustekniikan professori Sami Pajunen Tampereen yliopistosta.
Tampereella kaksi vuotta sitten alkanut toiminta laajentuu nyt yhteiseksi tutkijakouluksi, jossa Tampereen yliopiston vahva osaaminen puurakentamisessa yhdistyy Aalto-yliopiston kansainväliseen puumateriaalitieteen osaamiseen. Mukaan on tulossa puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto-yliopistosta.
Tietoa suoraan puurakennusalan käyttöön
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa Tampereen yliopisto kouluttaa paitsi puurakenteiden suunnittelun, myös akustiikka- ja palosuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun, projektiosaamisen, tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen asiantuntijoita.
Aalto-yliopisto tuo mukaan vahvan tietämyksen puumateriaalista soluseinätasolta aina puutuotteisiin saakka. Professori Rautkarilla tekee jatkuvaa yhteistyötä kansainvälisten yliopistojen kanssa, mikä tuo maailmalla tehdyn huipputieteen nopeasti käyttöön myös Pohjolassa.
Samaan aikaan yliopistot suunnittelevat ja toteuttavat yhteistä opetusta. Aalto-yliopisto on tuomassa verkkokurssit saataville kaikille halukkaille vuoden 2023 aikana.
– Yhteistyö puurakentamisen ja puumateriaalitieteen välillä on luonnollista, sillä puun materiaaliosaaminen on keskiössä, kun halutaan hyödyntää puuta laadukkaasti rakennetussa ympäristössä ja kehittää uusia puupohjaisia rakentamisen tuotteita, toteaa Rautkari.
Tutkijakoulun toiminnassa käytännönläheisyys tarkoittaa sitä, että tutkitaan ja kehitetään niitä asioita, joista on aidosti hyötyä alan teollisuudelle.
Yhdessä tekeminen tuo tutkijoille uusia oivalluksia
Yhteistyön myötä tutkijakouluun on tarkoitus palkata koordinaattorin ohella lisää väitöskirjatutkijoita. Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa puurakentamista tutkii 9 väitöskirjatutkijaa. Aalto-yliopistossa on noin 10 puumateriaalitieteiden väitöskirjaa tekeillä.
Väitöskirjatutkijoista suurin osa työskentelee tutkimuksen ohella alan yrityksissä, jotka myös ideoivat tutkimusten aiheet. Tutkijakoulu painottuu väitöskirjatutkimuksiin, mutta myös kandi- ja diplomityöntekijöitä palkataan mahdollisuuksien mukaan.
– Tärkeä osa koulutusta on tiedon jakamiseen kannustaminen. Tiivis yhteistyö tutkijoiden välillä mahdollistaa uudet oivallukset eri aloilta, Pajunen toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Pajunen
Professori, rakennustekniikka, Tampereen yliopisto
040 849 0571
sami.pajunen@tuni.fi
Markku Karjalainen
Professori, rakennusoppi, Tampereen yliopisto
040 583 2127
markku.karjalainen@tuni.fi
Lauri Rautkari
Professori, puutieteet, Aalto-yliopisto
050 569 3458
lauri.rautkari@aalto.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote
Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.
Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme