Ympäristön tilan seuranta tehostuu: pitkäaikaisseurannat nostettiin Euroopan infrastruktuuritiekartalle huippuarvioin

Ympäristön tilan pitkäaikaiseen, monitieteiseen seurantaan keskittyvä eLTER-infrastruktuuri otti ison askeleen matkallaan kohti toteutumista, kun se hyväksyttiin ESFRI-tutkimusinfrastruktuureiden päivitetylle vuoden 2018 tiekartalle.

– Tiekartalle hyväksyntä osoittaa, että EU pitää ympäristön tilan järjestelmällistä seuraamista muuttuvissa olosuhteissa tärkeänä. Maailmanlaajuiset uhat kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja biodiversiteettikato heikentävät ympäristön tilaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita eri puolilla Eurooppaa, sanoo LTER Europe -verkoston puheenjohtaja ja eLTER-koordinaattori Michael Mirtl.

eLTER pyrkii tuottamaan harmonisoituja havaintoja ympäristön tilasta ja sen muutoksista pysyvillä koealoilla kattavasti koko Euroopassa. Tavoitteena on tuottaa keskitetysti tietoa ja jalostaa tiedosta palveluja eri käyttäjäryhmille, tutkijoiden lisäksi myös päätöksentekijöille, viranomaisille, koulutukseen ja paikallisille asukkaille.

eLTER-infrastruktuuria kehitetään Saksan Helmholtz Centre for Environmental Researchin (UFZ) johdolla. Prosessiin on poliittisesti sitoutunut 17 maata, ja 161 organisaatiota 27 maasta on antanut sille tieteellisen tukensa.

Helsingin yliopisto on ollut aktiivisesti mukana eLTER:n rakentamisessa ja johtaa Suomen kansallista FinLTSER-verkostoa.

Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos sekä Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC ovat taloudellisesti ja tieteellisesti sitoutuneet eLTER:n toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on poliittisesti sitoutunut tukemaan eLTER-infrastruktuuria ja sen kehitystä kansallisella tasolla.

Tutkimusasemien verkostolle tavoitellaan yhtenäisiä keskuspalveluita

Seuraavassa vaiheessa eLTER hakee komissiolta rahoitusta valmisteluvaiheen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää asemaverkostosta yhtenäinen tutkimusinfrastuktuuri keskuspalveluineen ja sille hallinto- ja rahoitusmalli. Samanaikaisesti eLTER:n tieteellistä puolta kehitetään oman hankkeensa kautta.

Suomessa eLTER-infrastruktuurin rakentamista edistävät INAR RI Ecosystems ja FinLTSER. Kansallisten tutkimusasemien päivittäminen ja ylläpitäminen eLTER-tasolla on pääosin organisaatioiden oman rahoituksen varassa. EU-rahoitusta käytetään kansainvälisen tason suunnitteluun sekä keskuspalveluiden rakentamiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen eLTER-asemilla.

Uusi ESFRI-tiekartta julkaistiin Wienissä 11. syyskuuta. Tiekartan tutkimusinfrastruktuurit on jaettu kuuteen kategoriaan: energia, ympäristö, terveys ja ruoka, luonnontieteet ja tekniikka, sosiaaliset ja kulttuuriset innovaatiot sekä sähköinen infrakulttuuri e-RI.

Uudelle, laaja-alaisiin tutkimusinfrastruktuureihin keskittyvälle ESFRI 2018 -tiekartalle hyväksyttiin eLTER:n lisäksi viisi uutta tutkimusinfrastruktuurihanketta. Yhteensä ESFRI-tiekartalle on päässyt vuodesta 2002 lähtien 49 infrastruktuuria.