Hallituksen odotetaan antavan esityksen uudesta yhteistoimintalaista eli yt-laista tänään. Lain uudistaminen on tarpeen.

- Nykylaki on täynnä monimutkaisia säännöksiä ja byrokratiaa lisääviä elementtejä. Nämä rasittavat etenkin pienempiä yrityksiä. Tähän ei valitettavasti tullut hallituksen esityksessä selkeitä muutoksia. Eduskunnan on korjattava esitystä ja tehtävä siitä pienille yrityksille järkevämpi, Rytkönen-Sandberg toteaa.

Jatkossa yt-lakia sovellettaisiin pääasiassa yrityksiin, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Tämä tarkoittaa käytännössä soveltamisrajan laskemista. Nykyrajat ovat 20 ja koko laajuudessaan 30.

- Emme kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista pienempiin yrityksiin. Se lisää byrokratiaa ja syö kasvuhaluja. Pienet työnantajayritykset ovat jo valmiiksi erittäin ahtaalla. Ne eivät tarvitse yhtään lisää byrokratiakuormaa.

– Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutuu jo nimenomaan pienissä yrityksissä luontevasti ja yrityksen toimintaan sopivalla tavalla myös ilman lainsäädäntöä.

Tavoite jatkuvasta vuoropuhelusta tärkeä

Uusi elementti yt-lakiin on jatkuva vuoropuhelu. Tämä tarkoittaisi vuoropuhelua esimerkiksi yrityksen tai yhteisön näkymistä ja taloudellista tilanteesta, osaamistarpeista ja työhyvinvoinnista.

- Tavoite on sinänsä hyvä ja tarkoituksenmukainen. Jotta tarkoitus voisi aidosti työpaikoilla toteutua, tulisi laissa määritellyt toisin sopimisen mahdollisuudet olla huomattavasti laajemmat.

- Nykyisin yhteistoimintaneuvotteluiden keskittyminen tiukkojen muotosäännösten noudattamiseen ja virheiden välttämiseen estää aitoa ja avointa vuoropuhelua.