Yrittäjät: Hyvinvointialueiden lisärahat valumassa hallintoon - 500 miljoonaa euroa tarvitaan hoitojonojen purkuun

“Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että valtio ohjaisirahoituksen suoraan hoitojonojen purkamiseen. Nyt kaivattu lisärahoitus on uppoamassa siirtymävaiheen hallintokustannuksiin, kuten esimerkiksi it-menoihin. Rahoitus auttaa alueiden kokonaistaloudellista tilannetta, mutta ei varmista sitä, että hoitojonoja saadaan lyhennettyä” sanoo Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru osallistui Yrittäjien ja Hoiva&Terveyden järjestämään Suureen sote-seminaariin 25.1. Ministeri vakuutteli tuolloin, että rahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille juuri hoitojonojen purkua varten.
“Näyttää siltä, että alueet joutuvat odottamaan, mitä tulemaan pitää, koska viestintä asian ympärillä on ollut epäselvää”, toteaa Jaskari.
“Lisäksi hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne. Näin voidaan arvioida, kuka purkaa jonoja laadukkaimmin ja tehokkaimmin: hyvinvointialueen oma tuotanto vai kenties yrittäjät”, Jaskari sanoo.
Yrittäjät on vaatinut, että valtio ei saa lähteä lisärahoittamaan hyvinvointialueita ilman erillisiä vaatimuksia, ja katsoo, että hyvinvointialueiden tulee saattaa julkiseksi tieto siitä, mihin kustannukset menevät. Samalla on arvioitava tuotantotapoja ja edistettävä monituottajuutta.
“Sote-sektorimme on kriisissä. Nyt tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta uudistuksen toimeenpanoon. Ilman avointa tietoa kustannuksista emme voi arvioida, tuottavatko hyvinvointialueet mahdollisimman vaikuttavia palveluita. Ellemme kykene yhdessä arvioimaan kustannuksiakriittisesti, tästä tulee ikävä lasku veronmaksajille”, sanoo Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Wickström.
Yrittäjien ratkaisut toimivaan soteen
- Hyvinvointialueen on hankittava laajasti palveluita alan yrityksiltä. Tässä keinoja ovat ostopalvelut, palvelusetelit ja kumppanuudet.
- Ostopalvelut pitää jakaa tarkoituksenmukaisiin osiin, jotta myös pienemmät sote-yrittäjät voivat jättää niihin tarjouksen.
- Palvelusetelin arvo on määriteltävä sellaiseksi, että se mahdollistaa käyttäjälleen palvelun saamisen julkisen sektorin asiakasmaksulla.
- Hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne.
Lue lisää: Soteohjelma: Yrittäjäkin voi parantaa - Nostetaan rimaa (yrittajat.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri Jaskarijohtaja
Puh:050 512 2874harri.jaskari@yrittajat.fiHenrik WickströmElinkeinopolitiikan asiantuntija / Sakkunnig inom näringspolitik
Puh:044 555 3885henrik.wickstrom@yrittajat.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjät: Osinkoverotuksen kiristyksillä olisi erittäin vakavia seurauksia taloudelle23.3.2023 04:00:00 EET | Tiedote
Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisellä olisi erittäin vakavia seurauksia taloudelle, Yrittäjägallup osoittaa. Se johtaisi osakeyhtiöissä osinkojen vähentämiseen, kasvuhalukkuuden hiipumiseen, investointien vähentämiseen, yritysten lopettamisiin ja omistajavaihdosten vaikeutumiseen. ”Sanalla sanoen: se olisi myrkkyä taloudelle ja yrittäjyydelle”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kiteyttää.
Työelämägallup: Pienillä työpaikoilla selvästi parhaat työolot21.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Omalla työpaikalla on mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää, ja työpaikalla on myös luottamuksellinen ilmapiiri. Näin vastaa lähes 80 prosenttia työllisistä Suomen Yrittäjien Työelämägallupissa. Vastaajista 74 % arvioi, että omalla työpaikalla kohdellaan ihmisiä tasapuolisesti. Pienillä työpaikoilla tilanne on selvästi paras.
Eduskuntavaalit houkuttelevat yrittäjiä – lähes 500 yrittäjää pyrkii eduskuntaan16.3.2023 09:23:52 EET | Tiedote
Eduskuntavaaleissa on ehdolla 473 yrittäjää. Suurin yrittäjäpuolue on ehdokasmäärällä mitattuna perussuomalaiset (71 ehdokasta), toiseksi suurin kokoomus (70 ehdokasta) ja kolmanneksi Liike Nyt (64 ehdokasta). Suhteessa eniten yrittäjäehdokkaita on Liike Nytin listoilla (37 prosenttia). Yrittäjäehdokkaiden määrä kasvoi viime eduskuntavaaleista selvästi.
Elinkeinoelämän järjestöt: Viisi ratkaisua soteen15.3.2023 07:53:12 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden perustamisen myötä sote-uudistuksessa on päätetty vasta hallinnollisesta rakenteesta. Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat seuraavaa hallitusta ja hyvinvointialueita uudistuksen ripeään jatkamiseen ja esittävät konkreettisia ratkaisuja palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja kustannuskasvun hillitsemiseksi.
Työelämägallup: Yleiselle ansioturvalle ja sosiaaliturvauudistuksille laaja tuki työelämästä11.3.2023 08:06:00 EET | Tiedote
Yleisellä ansioturvalla on vahva kannatus työelämässä, osoittaa Työelämägallup. ”Tässä on kyse oikeudenmukaisuudesta. On väärin, että ansioturva ei kuulu kaikille sitä rahoittaville, vaan vain kassojen jäsenille”, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä. Sosiaaliturvaa halutaan laajalti uudistaa siten, että se kannustaa nykyistä enemmän työelämään
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme