Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat opettaneet, että epävarmoina aikoina tarvitaan taloudellista liikkumavaraa. Hallitus on joutunut nopeasti reagoimaan negatiivisiin shokkeihin. Valmius ja kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Siksi meidän tulee huolehtia siitä, että liikkumavaraa on jatkossakin.

Yrittäjät esittää, että seuraavan hallituksen on aloitettava julkisen talouden vakauttaminen välittömästi 700–800 miljoonan euron vuotuisilla sopeutustoimilla.

- Julkisen sektorin tulee keskittyä ydintehtäviinsä, joita ovat turvallisuudesta huolehtiminen, koulutus, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen sekä elinvoimasta huolehtiminen. Jos näin ei tehdä, hyvinvointiyhteiskunnan ytimen säilyttäminen ja kehittäminen muodostuvat tulevaisuudessa mahdottomaksi, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana julkisyhteisön alijäämää on kertynyt noin 50 miljardia euroa. Väestön ikäännyttyä tilanne pahenee. Ilman selkeää muutosta väistämätön seuraus on velka-asteen merkittävä nousu ja heikentyvä kyky reagoida finanssipolitiikalla kriiseihin.

- Vahva oma puolustus ja jäsenyys Natossa ovat hyvä perusta turvallisuuteen ja vakauteen. Ne eivät kuitenkaan riitä. Pitää olla myös terve talous. Sen osalta Suomi on kaltevalla tiellä. Emme voi elää vuodesta toiseen lisävelkaa ottaen. Seuraavan hallituksen ydintehtävä on laittaa talous kuntoon, Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja Jyrki Mäkynen toteaa.

- On tehtävä kasvupolitiikkaa, joka vahvistaa Suomen talouden kasvua. Samalla on tehtävä sopeutuspolitiikkaa ja leikattava erityisesti niitä menoja, jotka jarruttavat kasvua ja hidastavat työllisyyden vahvistumista, Mäkynen jatkaa.

Rakenteellista työttömyyttä ratkaistava rakenteellisin uudistuksin

Toimia työllistämiseksi on etsittävä kunnianhimoisemmin rakenteellisilla uudistuksilla.

Rakenteellisen työttömyysasteen tasoa saadaan alemmas vain rakenteellisilla uudistuksilla. Erityisen tärkeässä roolissa ovat työmarkkinat ja sosiaaliturva. Olennaista on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen.

- Päättäjät ovat pystyneet arvioimaan uudelleen monia isoja kysymyksiä, kuten nyt Nato-jäsenyyden. Olisiko poliitikoilla nyt myös valmius arvioida uusin silmin Suomen talouden ja työmarkkinoiden rakenteita, Salminen kysyy.

- Suomella ei ole myöskään varaa sellaiseen sosiaaliturvaan, joka ei kannusta työntekemiseen ja yrittäjyyteen vaan jopa jarruttaa sitä. Tehtyjen työtuntien lisäämisen tulee olla päällimmäinen tavoite. Työperäiseen maahanmuuttoon on panostettava ja poistettava työvoiman liikkumista haittaavia esteitä, Salminen jatkaa.

- T&K-panostuksia on jatkettava, mutta ne ovat tehottomia, jos rakenteet eivät mahdollista panostusten täysimääräistä hyödyntämistä. Olennaista on ymmärtää, että T&K-toimintaa tukevan politiikan vaikuttavuus ei riipu tuen volyymista, vaan siitä, kuinka kitkattomasti yritykset saavat parasta mahdollista työvoimaa, Salminen huomauttaa.