Terhi Savikkoviestintäpäällikkö

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää. Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun. Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perus

Tervetuloa Asiakkaan ääni – aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -seminaariin torstaina 15.6. klo 12 alkaen Pörssitaloon Helsinkiin. Seminaariin voi osallistua myös verkossa. Ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvitimme, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimme mikä on heidän kokemansa aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Saimme lähes 5 000 vastausta! Aiemmista tutkimuksista on puuttunut aikuiskoulutustuen asiakkaan ääni, nyt tarjoamme uuden näkökulman keskusteluun. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Seminaarissa pureudumme näihin teemoihin asiantuntijoiden kanssa: mitä tutkimustulokset tarkoittavat yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Keskustelun eri näkökulmia avaavat aikuiskoulutustuen käyttäjät omilla kokemuksillaan tuen vaikutuksista elämäänsä. Seminaarin jälkeen tilaisuus jatku

Tervetuloa Asiakkaan ääni – aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -seminaariin torstaina 15.6. klo 12 alkaen Pörssitaloon Helsinkiin. Seminaariin voi osallistua myös verkossa. Ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvitimme, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimme mikä on heidän kokemansa aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Saimme lähes 5 000 vastausta! Aiemmista tutkimuksista on puuttunut aikuiskoulutustuen asiakkaan ääni, nyt tarjoamme uuden näkökulman keskusteluun. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Seminaarissa pureudumme näihin teemoihin asiantuntijoiden kanssa: mitä tutkimustulokset tarkoittavat yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Keskustelun eri näkökulmia avaavat aikuiskoulutustuen käyttäjät omilla kokemuksillaan tuen vaikutuksista elämäänsä. Seminaarin jälkeen tilaisuus jatku

Keväällä 2023 Työllisyysrahasto teki kyselyn, jossa tutkittiin, miten ammattitutkintostipendin saaneet kokivat stipendin vaikuttaneen opintojen loppuun saattamiseen sekä miten ja missä vaiheessa he saivat tiedon stipendistä. Ammattitutkintostipendin yksi tavoite on kannustaa ammatillisen tutkinnon suorittavia saattamaan opintonsa loppuun. Ammattitutkintostipendin vaikutus opintojen loppuunsaattamiseen jakoi kyselyyn vastanneiden mielipiteet. Noin neljännes arvioi, että vaikuttavuutta opintojen loppuun saattamiseen ei ollut. Toisaalta 34,8 % arvioi vaikuttavuuden suureksi tai erittäin suureksi. Kuitenkin 73,4 % piti ammattitutkintostipendiä hyvin tai erittäin merkittävänä taloudellisesti. - Avoimien kommenttien perusteella moni kyselyyn vastanneista koki, että ammattitutkintostipendi paikkasi opiskeluaikana menetettyjä tuloja. Useat myös kertoivat kustantaneensa stipendillä esimerkiksi virallisia pätevyystodistuksia, joita tarvitaan ammatinharjoittamista varten, kertoo Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto maksaa aikuiskoulutustukea, jota saavat työstään kokonaan tai osittain opintovapaalle jäävät aikuiset. Opiskelu aikuiskoulutustuen turvin on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuonna 2021 aikuiskoulutustukea maksettiin 28 322 henkilölle. Tukea saaneiden määrä kasvoi 4,6, prosenttia edellisvuodesta. - Näyttää sille, että myös vuonna 2022 aikuiskoulutustuen hakijoiden kokonaismäärä kasvaa jälleen, kertoo Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari. Kuitenkin tarkemmin eri aloja tarkastellessa on aikuiskoulutustuen käyttö muuttunut suurestikin. Eniten muutoksia on nähtävissä koulutusalalla, ravitsemusalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla. Koulutusalalta on kadonnut aikuiskoulutustuen hakijoita hieman yli 50 %, kun verrataan vuotta 2019 vuoteen 2021. Kun vuonna 2019 koulutusalalta lähdettiin opiskelemaan aikuiskoulutustuen avulla 2494 henkilön voimin, vuonna 2021 heitä oli enää 1231 henkilöä. Vuonna 2021 kolmannes niistä, jotka koulutusalalta lä

Välkommen till Nordiskt Arbetslöshetsförsäkringmöte torsdagen den 15 september till fredagen den 16 september. I Börshuset i Helsingfors. Seminariet ordnas av Sysselsättningsfonden och Arbetslöshetskassornas Samorganisation. Coronapandemin prövade de nordiska arbetslöshetsförsäkringssystemen och i många länder var man tvungen att överväga och genomföra exceptionella arrangemang för att säkerställa att systemen fungerar. Utgående från detta beslöt man att temat för seminariet är Arbetslöshetsskyddssystemens funktion och ekonomiska hållbarhet under kriser, som de nordiska arbetslöshetsförsäkringsexperterna samlas för att diskutera om och dela med sig av sina erfarenheter. Representanter för media är välkomna att höra anföranden och diskussioner. Vi tar också emot önskemål om intervjuer. Det är fritt fram att göra artiklar och inslag om evenemanget. Meddela i förväg om du deltar och om eventuella önskemål om intervjuer till Tiina Kytömäki vid Arbetslöshetskassornas Samorganisation per e-p

Tervetuloa Nordiskt Arbetslöshetsförsäkringmöte -seminaariin to 15.9. - pe 16.9. Pörssitalolle Helsinkiin. Seminaarin järjestävät Työllisyysrahasto ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö. Koronapandemia koetteli Pohjoismaiden työttömyysvakuutusjärjestelmiä ja monessa maassa jouduttiin miettimään ja toteuttamaan poikkeuksellisia järjestelyitä järjestelmien toimivuuden turvaamiseksi. Tältä pohjalta seminaarin teemaksi päätettiin Työttömyysturvajärjestelmien toimivuus ja taloudellinen kestävyys kriisien aikana, josta Pohjoismaiset työttömyysvakuutusasiantuntijat kokoontuvat keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan. Median edustajat ovat tervetulleita kuulemaan puheenvuoroja ja keskusteluja. Otamme myös vastaan haastattelutoiveita. Tilaisuudesta saa vapaasti tehdä juttuja. Ilmoita saapumisestasi ja mahdollisesta haastattelutoiveistasi etukäteen Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön Tiina Kytömäelle sähköpostitse tiina.kytomaki(at)tyj.fi tai puhelimitse 040 7171 147 tai Työllisyysrahaston Thomas

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 25.8. klo 13 - 14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Tapio Oksanen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteesta ja niiden vaikutuksesta rahaston talouteen sekä rahaston esityksestä vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11-13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen ja Oksasen kanssa. Ilmoittaudu mediatilaisuuteen tiistaihin 23.8.2022 mennessä osoitteessa https://forms.office.com/r/ztiAqH2r1T. Lähetämme sähköpostiisi saapumisohjeet sekä linkin streamiin lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa! Taustatietoa Työl

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 25.8. klo 13 - 14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Tapio Oksanen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteesta ja niiden vaikutuksesta rahaston talouteen sekä rahaston esityksestä vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11-13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen ja Oksasen kanssa. Ilmoittaudu mediatilaisuuteen tiistaihin 23.8.2022 mennessä osoitteessa https://forms.office.com/r/ztiAqH2r1T. Lähetämme sähköpostiisi saapumisohjeet sekä linkin streamiin lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa! Taustatietoa Työl

A new package of measures being introduced is intended to improve the labour market situation of persons aged 55 or over. They include a restructuring protection allowance and voluntary training. For employers, this means paying a new restructuring protection fee. Also, the age limit for extended unemployment benefits will be raised for those born in 1963 or 1964, and those born in 1965 or later will not be eligible at all. With the abolishment of extended unemployment benefits, the liability component payable by employers will be discontinued as well.

Målet är att förbättra situationen på arbetsmarknaden för personer som fyllt 55 år genom en ny modell för omställningsskydd. I helheten ingår en omställningspenning och frivillig omställningsutbildning för den uppsagda arbetstagaren. För arbetsgivarna innebär detta en ny omställningsskyddspremie. Samtidigt stiger åldersgränsen för rätten till tilläggsdagar med arbetslöshetsförmån för personer som är födda 1963 och 1964, och tilläggdagarna slopas helt för personer som är födda senare. I och med att tilläggsdagarna slopas försvinner också den självriskpremie för utkomstskyddet för arbetslösa som tagits ut av arbetsgivarna.

55 vuotta täyttäneiden työmarkkina-asemaa pyritään parantamaan uudella muutosturvakokonaisuudella, johon kuuluu irtisanotuille työntekijöille tarkoitettu muutosturvaraha ja vapaaehtoinen muutosturvakoulutus. Työnantajille tämä tarkoittaa uutta muutosturvamaksua. Samalla työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä, ja lisäpäivät poistuvat kokonaan näiden vuosien jälkeen syntyneiltä. Lisäpäivien poistuessa poistuu myös työnantajilta perittävä työttömyysturvan omavastuumaksu.

Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen vuonna 2020, mikä oli 979 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ansiopäivärahaa sai noin 456 000 henkilöä, joista miehiä oli noin 227 000 ja naisia noin 229 000 vuonna 2020. Selkeästi suurin ammattiluokka, joka naisista sai ansiopäivärahaa työttömyysajalta, oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Miehien kohdalla ansiopäivärahan saajat työttömyysajalta jakautuivat tasaisemmin, eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saivat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. - Erityisesti naisten osalta korostui palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista naisista, sillä heidän suhteellinen osuutensa oli noin 32 %. Vastaavasti miesten suurimman ammattiluokan, eli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, suhteellinen osuus oli noin 26 %, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola. Miehet saivat ansiopäivärahaa keski

KUTSU Työllisyysrahaston seminaari Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista torstaina 9.9.2021 klo 13 - 15.30 Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Aikuiskoulutustuen avulla osaamistaan ja ammattitaitoaan kehittää tai ammattia vaihtaa noin 25 000 suomalaista palkansaajaa vuosittain. Ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen käytön suosio on kasvanut vuosittain 2000-luvulla. Seminaarissa saamme kuulla mm. miten työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehittää. Aiheita tarkastellaan yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset työuran aikaisesta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen virtuaalitapahtumaan viimeistään tiistaina 7.9.2021. Ilmoittautuessasi saat henkilökohtaisen linkin tapahtumaan. Ohjelma Aikuiskoulutustuen vaikutus jatkuvassa oppimisessa Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto työn murroksess

KUTSU Työllisyysrahaston seminaari Aikuiskoulutustuki osana jatkuvaa oppimista torstaina 9.9.2021 klo 13 - 15.30 Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Aikuiskoulutustuen avulla osaamistaan ja ammattitaitoaan kehittää tai ammattia vaihtaa noin 25 000 suomalaista palkansaajaa vuosittain. Ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen käytön suosio on kasvanut vuosittain 2000-luvulla. Seminaarissa saamme kuulla mm. miten työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehittää. Aiheita tarkastellaan yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset työuran aikaisesta oppimisesta. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen virtuaalitapahtumaan viimeistään perjantaina 3.9.2021. Ilmoittautuessasi saat henkilökohtaisen linkin tapahtumaan. Ohjelma Aikuiskoulutustuen vaikutus jatkuvassa oppimisessa Janne Metsämäki, toimitusjohtaja, Työllisyysrahasto Työllisyysrahasto työn murrokse

Työttömyysturvamenot ovat kasvaneet selvästi koronapandemian aikana. Miten työttömyysturvan rahoitus on hoidettu ja turvattu koronan aikana? Miltä työmarkkinoiden toipuminen näyttää Työllisyysrahaston näkökulmasta? Keväällä arvoimme, että työttömyysvakuutusmaksuihin voidaan tarvita korotuksia myös vuonna 2022.

Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvan menot kasvoivat 48 % vuonna 2020. Huolimatta voimakkaasti kasvaneista työttömyysturvamenoista Työllisyysrahaston maksuvalmius säilyi hyvällä tasolla vuonna 2020. Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille yhteensä 2 618 miljoonaa euroa, josta Työllisyysrahasto rahoitti 52 % ja valtio 48 %. Työllisyysrahaston osuus kerättiin palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Koska valtio poikkeuksellisesti maksoi lomautuspäivärahoihin peruspäivärahan suuruisen valtionosuuden lähes koko vuoden 2020 ajalta, sen osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvamenojen rahoituksesta oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi vuonna 2019 valtion osuus työttömyyskassojen rahoituksesta oli 42 %. Kelalle tilitettiin työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksun tuotosta perusturvan rahoitukseen. Kelalle tilitettiin yhteensä 207 miljoonaa euroa. - Koronapandemia aiheutti keväällä 2020

Tammikuussa 2021 työttömyyskassoille lähetettyjen ensihakemusten määrä oli korkeammalla tasolla kuin elokuussa 2020. Tammikuussa ensihakemuksia saapui työttömyyskassoille lähes 33 000 kpl:tta, kun niitä saapui hieman alle 19 000 kpl:tta joulukuussa 2020. Nousua hakemusten määrässä oli noin 14 300 kpl:tta eli noin 77 %. Vastaavasti vuotta aiemmin, tammikuussa 2020 ensihakemuksia saapui lähes 22 500 kappaletta. Tammikuussa 2021 nousua vuodentakaiseen tilanteeseen oli siis noin 47 %. - Kolmena edellisenä vuonna ensihakemusten määrä on myös noussut tammikuussa joulukuun luvuista, mutta tänä vuonna nousu vaikuttaisi olleen poikkeuksellisen suurta, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola. Tammikuussa 2021 kaikkien työttömyyskassoille tulleiden hakemusten yhteismäärä oli korkeammalla tasolla kuin heinäkuussa 2020. Kaikkia hakemuksia saapui kassoille yhteensä lähes 250 000 kpl:tta tammikuussa 2021, kun niitä saapui noin 202 000 kpl:tta joulukuussa 2020. Nousua oli yli 47 00