Työllisyysrahasto

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki jää eläkkeelle 31.12.2025. Metsämäen työsuhde Työllisyysrahastossa jatkuu 31.12.2025 saakka. Janne Metsämäki on toiminut Työllisyysrahaston ja sen edeltäjän, Työttömyysvakuutusrahaston, johdossa vuodesta 2015 alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät vuonna 2019 Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtaja Markku Jalonen kiittää Metsämäkeä pitkästä ja ansiokkaasta työstä Työllisyysrahastossa. - Janne Metsämäen aikana Työllisyysrahastoa on kehitetty monella tavalla ja viety läpi monia uudistuksia ja muutoksia, joiden avulla Työllisyysrahaston lakisääteiset tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Työllisyysrahaston hallitus käynnistää Metsämäen seuraajan haun kevään 2025 aikana. Lisätiedot: Markku Jalonen, hallituksen puheenjohtaja, KT. 040 547 7710 (28.2.2025 saakka) Henrika Nybondas-Kangas, hallituksen puheenjohtaja, KT. 050 357 4233 (1.3.2025 alkaen) Janne Metsämäki, toimitusjohtaja

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto tekee ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuonna 2025 STM:lle torstaina 29.8. Samana päivänä järjestämme tiedotustilaisuuden, jossa avaamme ehdotuksen taustoja.

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto tekee ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuonna 2025 STM:lle torstaina 29.8. Samana päivänä järjestämme tiedotustilaisuuden, jossa avaamme ehdotuksen taustoja.

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamisen vuoksi aloitetut muutosneuvottelut Työllisyysrahastossa ovat päättyneet. Lakkauttaminen sisältyy Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja eduskunta hyväksyi lakkauttamista koskevan lain 22.5.2024. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin, että neuvottelujen seurauksena tehtävien lakkaamiset ja/tai työsuhteen ehtojen olennaiset muutokset koskettavat enintään 80 henkilöä. Neuvotteluissa käytiin läpi muutosten perustelut, vaikutukset ja vaihtoehdot. Neuvottelut koskivat Työllisyysrahaston henkilöstöä lukuun ottamatta teknologia ja kehitys -palvelualueen henkilöstöä. Työllisyysrahaston palveluksessa on 182 työntekijää, joista neuvottelujen piirissä oli 156 henkilöä. Muutosneuvottelujen tulos on, että enimmillään 73 työtehtävää lakkaa. Koska lakkauttavan lain siirtymäaikataulu on pitkä, vuoden 2026 kesään saakka, myös irtisanomiset ja tehtävien lakkaaminen tai muuttuminen tapahtuu asteittain pitkällä aikavälillä. Lopulliset henkilöstövaik

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa aikuiskoulutustukea työntekijöille ja yrittäjille ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Vuonna 2023 aikuiskoulutustukea maksettiin yhteensä 32 518 henkilölle. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Lakkauttavan lain käsittely on käynnissä eduskunnassa. Työntekijöiden aikuiskoulutustuen hakijoiden määrät kasvoivat noin puolitoistakertaisiksi alkuvuonna 2024 verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Kasvanut hakijamäärä koostuu aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneista sekä täysin uusista hakijoista. Näyttää sille, että aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneet ovat aktivoituneet käyttämään jäljellä olevia tukikuukausiaan ennen tuen lakkauttamista. Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin. Alkuvuonna 2024 hakijamäärä sote- ja liikunta-alan opintoihin kasvoi 48 % verrattuna alkuvuoteen 2023. - Sote-alan haki

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttaminen tarkoittavat Työllisyysrahastolle merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka pakottavat toiminnan sopeuttamiseen. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Mahdollinen lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä (HE 8/2024) on annettu 15.2.2024. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat v

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Työllisyysrahasto vastaa molempien etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkaistiin lausuntokierrokselle tiistaina 12.12.2023. Lausuntokierros päättyy 5.1.2024. Työllisyysrahasto on jättänyt lausuntonsa etuudet lakkauttavasta laista maanantaina 18.12.2023 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa. Lausunnossaan Työllisyysrahasto pyytää selkeytystä siirtymäsäännökseen. Esitysluonnos sulkee pois syksyllä 2024 alkavat opinnot, vaikka aikuiskoulutustukea on mahdollista hakea kyseisiin opintoihin nykyisten voimassa olevien säännösten mukaan. Esitysluonnoksessa tulisi ottaa kantaa, onko lakkauttamisella tarkoitus takautuvasti vaikuttaa ennen

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää. Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun. Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perus

Tervetuloa Asiakkaan ääni – aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -seminaariin torstaina 15.6. klo 12 alkaen Pörssitaloon Helsinkiin. Seminaariin voi osallistua myös verkossa. Ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvitimme, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimme mikä on heidän kokemansa aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Saimme lähes 5 000 vastausta! Aiemmista tutkimuksista on puuttunut aikuiskoulutustuen asiakkaan ääni, nyt tarjoamme uuden näkökulman keskusteluun. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Seminaarissa pureudumme näihin teemoihin asiantuntijoiden kanssa: mitä tutkimustulokset tarkoittavat yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Keskustelun eri näkökulmia avaavat aikuiskoulutustuen käyttäjät omilla kokemuksillaan tuen vaikutuksista elämäänsä. Seminaarin jälkeen tilaisuus jatku

Tervetuloa Asiakkaan ääni – aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -seminaariin torstaina 15.6. klo 12 alkaen Pörssitaloon Helsinkiin. Seminaariin voi osallistua myös verkossa. Ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvitimme, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimme mikä on heidän kokemansa aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Saimme lähes 5 000 vastausta! Aiemmista tutkimuksista on puuttunut aikuiskoulutustuen asiakkaan ääni, nyt tarjoamme uuden näkökulman keskusteluun. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Seminaarissa pureudumme näihin teemoihin asiantuntijoiden kanssa: mitä tutkimustulokset tarkoittavat yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Keskustelun eri näkökulmia avaavat aikuiskoulutustuen käyttäjät omilla kokemuksillaan tuen vaikutuksista elämäänsä. Seminaarin jälkeen tilaisuus jatku

Keväällä 2023 Työllisyysrahasto teki kyselyn, jossa tutkittiin, miten ammattitutkintostipendin saaneet kokivat stipendin vaikuttaneen opintojen loppuun saattamiseen sekä miten ja missä vaiheessa he saivat tiedon stipendistä. Ammattitutkintostipendin yksi tavoite on kannustaa ammatillisen tutkinnon suorittavia saattamaan opintonsa loppuun. Ammattitutkintostipendin vaikutus opintojen loppuunsaattamiseen jakoi kyselyyn vastanneiden mielipiteet. Noin neljännes arvioi, että vaikuttavuutta opintojen loppuun saattamiseen ei ollut. Toisaalta 34,8 % arvioi vaikuttavuuden suureksi tai erittäin suureksi. Kuitenkin 73,4 % piti ammattitutkintostipendiä hyvin tai erittäin merkittävänä taloudellisesti. - Avoimien kommenttien perusteella moni kyselyyn vastanneista koki, että ammattitutkintostipendi paikkasi opiskeluaikana menetettyjä tuloja. Useat myös kertoivat kustantaneensa stipendillä esimerkiksi virallisia pätevyystodistuksia, joita tarvitaan ammatinharjoittamista varten, kertoo Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto maksaa aikuiskoulutustukea, jota saavat työstään kokonaan tai osittain opintovapaalle jäävät aikuiset. Opiskelu aikuiskoulutustuen turvin on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuonna 2021 aikuiskoulutustukea maksettiin 28 322 henkilölle. Tukea saaneiden määrä kasvoi 4,6, prosenttia edellisvuodesta. - Näyttää sille, että myös vuonna 2022 aikuiskoulutustuen hakijoiden kokonaismäärä kasvaa jälleen, kertoo Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari. Kuitenkin tarkemmin eri aloja tarkastellessa on aikuiskoulutustuen käyttö muuttunut suurestikin. Eniten muutoksia on nähtävissä koulutusalalla, ravitsemusalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla. Koulutusalalta on kadonnut aikuiskoulutustuen hakijoita hieman yli 50 %, kun verrataan vuotta 2019 vuoteen 2021. Kun vuonna 2019 koulutusalalta lähdettiin opiskelemaan aikuiskoulutustuen avulla 2494 henkilön voimin, vuonna 2021 heitä oli enää 1231 henkilöä. Vuonna 2021 kolmannes niistä, jotka koulutusalalta lä

Välkommen till Nordiskt Arbetslöshetsförsäkringmöte torsdagen den 15 september till fredagen den 16 september. I Börshuset i Helsingfors. Seminariet ordnas av Sysselsättningsfonden och Arbetslöshetskassornas Samorganisation. Coronapandemin prövade de nordiska arbetslöshetsförsäkringssystemen och i många länder var man tvungen att överväga och genomföra exceptionella arrangemang för att säkerställa att systemen fungerar. Utgående från detta beslöt man att temat för seminariet är Arbetslöshetsskyddssystemens funktion och ekonomiska hållbarhet under kriser, som de nordiska arbetslöshetsförsäkringsexperterna samlas för att diskutera om och dela med sig av sina erfarenheter. Representanter för media är välkomna att höra anföranden och diskussioner. Vi tar också emot önskemål om intervjuer. Det är fritt fram att göra artiklar och inslag om evenemanget. Meddela i förväg om du deltar och om eventuella önskemål om intervjuer till Tiina Kytömäki vid Arbetslöshetskassornas Samorganisation per e-p

Tervetuloa Nordiskt Arbetslöshetsförsäkringmöte -seminaariin to 15.9. - pe 16.9. Pörssitalolle Helsinkiin. Seminaarin järjestävät Työllisyysrahasto ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö. Koronapandemia koetteli Pohjoismaiden työttömyysvakuutusjärjestelmiä ja monessa maassa jouduttiin miettimään ja toteuttamaan poikkeuksellisia järjestelyitä järjestelmien toimivuuden turvaamiseksi. Tältä pohjalta seminaarin teemaksi päätettiin Työttömyysturvajärjestelmien toimivuus ja taloudellinen kestävyys kriisien aikana, josta Pohjoismaiset työttömyysvakuutusasiantuntijat kokoontuvat keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan. Median edustajat ovat tervetulleita kuulemaan puheenvuoroja ja keskusteluja. Otamme myös vastaan haastattelutoiveita. Tilaisuudesta saa vapaasti tehdä juttuja. Ilmoita saapumisestasi ja mahdollisesta haastattelutoiveistasi etukäteen Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön Tiina Kytömäelle sähköpostitse tiina.kytomaki(at)tyj.fi tai puhelimitse 040 7171 147 tai Työllisyysrahaston Thomas

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 25.8. klo 13 - 14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Tapio Oksanen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteesta ja niiden vaikutuksesta rahaston talouteen sekä rahaston esityksestä vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11-13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen ja Oksasen kanssa. Ilmoittaudu mediatilaisuuteen tiistaihin 23.8.2022 mennessä osoitteessa https://forms.office.com/r/ztiAqH2r1T. Lähetämme sähköpostiisi saapumisohjeet sekä linkin streamiin lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa! Taustatietoa Työl

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 25.8. klo 13 - 14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Tapio Oksanen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteesta ja niiden vaikutuksesta rahaston talouteen sekä rahaston esityksestä vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11-13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen ja Oksasen kanssa. Ilmoittaudu mediatilaisuuteen tiistaihin 23.8.2022 mennessä osoitteessa https://forms.office.com/r/ztiAqH2r1T. Lähetämme sähköpostiisi saapumisohjeet sekä linkin streamiin lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa! Taustatietoa Työl

Målet är att förbättra situationen på arbetsmarknaden för personer som fyllt 55 år genom en ny modell för omställningsskydd. I helheten ingår en omställningspenning och frivillig omställningsutbildning för den uppsagda arbetstagaren. För arbetsgivarna innebär detta en ny omställningsskyddspremie. Samtidigt stiger åldersgränsen för rätten till tilläggsdagar med arbetslöshetsförmån för personer som är födda 1963 och 1964, och tilläggdagarna slopas helt för personer som är födda senare. I och med att tilläggsdagarna slopas försvinner också den självriskpremie för utkomstskyddet för arbetslösa som tagits ut av arbetsgivarna.

A new package of measures being introduced is intended to improve the labour market situation of persons aged 55 or over. They include a restructuring protection allowance and voluntary training. For employers, this means paying a new restructuring protection fee. Also, the age limit for extended unemployment benefits will be raised for those born in 1963 or 1964, and those born in 1965 or later will not be eligible at all. With the abolishment of extended unemployment benefits, the liability component payable by employers will be discontinued as well.