Korkein hallinto-oikeus

Kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen oli havaittu virheitä eräiden ehdokkaiden äänimäärissä. Virheet eivät olleet vaikuttaneet siihen, ketkä ehdokkaista olivat tulleet valituiksi valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi. Virheet eivät olleet vaikuttaneet myöskään valittujen keskinäiseen järjestykseen taikka ryhmien tai puolueiden keskinäiseen järjestykseen. Yksi virheistä oli kuitenkin vaikuttanut yhden puolueen valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen.

Jätelautakunta oli päättänyt, että asumisessa syntyvien saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus lautakunnan toimialueen kunnissa järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä jätekuljetuksena. Hallinto-oikeus oli jättänyt tutkimatta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten päätöksestä tekemät valitukset.

Högsta förvaltningsdomstolen (HFD) har publicerat sin årsberättelse för år 2025. Årsberättelsen beskriver domstolens arbete under det gångna året och berättar om rättspraxis i större ärendehelheter.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on julkaissut vuosikertomuksensa vuodelta 2025. Vuosikertomus kuvaa tuomioistuimen viime vuoden työtä ja kertoo laajempien asiakokonaisuuksien ratkaisukäytännöstä.

Maahanmuuttovirasto oli peruuttanut A:n oleskeluluvan ja määrännyt hänelle maahantulokiellon. Hallinto-oikeus oli kumonnut maahantulokiellon sillä perusteella, että A:lle oli määrätty vapaaehtoisen paluun aika.

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asunto-osakeyhtiön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille. Asiassa oli kysymys parveketilojen haltijoiden kuulemisesta ennen yhtiökokouksen päätöstä sekä siitä, miten kunnan tuli tupakointikiellosta päättäessään selvittää kuulemisen lainmukaisuutta. Korkein hallinto-oikeus totesi, että tupakkalain mukaisessa kuulemisessa oli kysymys asuntoyhteisön omaa päätöksentekoa palvelevasta yksityisoikeudellisesta kuulemismenettelystä. Kuulemisen yksityisoikeudellisesta luonteesta huolimatta kunnan tuli ennen tupakointikiellon määräämistä varmistua siitä, että kuuleminen oli toteutettu tupakkalaissa säädetyllä tavalla. Osakkeenomistajien kuulemisen oli katsottava toteutuneen tupakkalain mukaisessa määräajassa, kun vaaditut asiakirjat oli ennen määräajan päättymistä jätetty postin kuljetettaviksi tai lähetetty sähköpostitse laissa tarkoitettua posti- tai sähköpostiosoitetta käyttäen. Korkeimman hal

Valitusoikeuden väärinkäyttö heikentää luottamusta tuomioistuimiin ja koko oikeusvaltioon. Sarja- ja ammattivalittajat, jotka pyrkivät valituksillaan estämään tai viivyttämään esimerkiksi rakentamishankkeita tai virantäyttöjä, ovat oikeusvaltiolliselta kannalta ongelmallisia.

Yhteismetsä muodostui yhteen liitetyistä metsäkiinteistöistä ja oli osakkaistaan erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän ei katsottu suorittavan arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvaa palvelua, kun yhteismetsään liitettiin uusia metsäkiinteistöjä yhteismetsän uusille osakkaille luovuttamia yhteismetsäosuuksia vastaan. Yhteismetsällä oli oikeus vähentää metsäkiinteistöjen hankkimiseen liittyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot yleiskuluinaan. KHO 2026:18 Kort referat på svenska HFD 2026:18

Stadsfullmäktige hade godkänt en delgeneralplan som möjliggjorde byggandet av sammanlagt 17 vindkraftverk med en totalhöjd om 230 meter.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Wolt Oy:n purkuhakemuksen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koski työsuojelun valvontaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 19.3.2026 T 713

Tekijänoikeuslain 19 §:n 4 momentin mukaan teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teoksensa kappaleiden lainaamisesta yleisölle, kun lainaaminen tapahtuu yleisestä kirjastosta tai korkeakoulukirjastosta. Tekijänoikeuslain 19 a §:n mukaan korvaus suoritetaan yhteishallinnointiorganisaation välityksellä. Yhteishallinnointiorganisaationa toimivalle A ry:lle maksettiin osuus valtion budjettiin sisältyvästä lainauskorvausmäärärahasta. Yhdistys jakoi tämän osuuden eri teosten tekijöille kunkin vuoden toteutuneiden lainojen perusteella. Asiassa oli arvioitavana, oliko valtion A ry:lle maksamaa lainauskorvausta pidettävä arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvasta palvelun myynnistä saatuna vastikkeena. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että teoksen tekijän saama lainauskorvaus perustui yksilöitävissä olevaan suoritukseen eli kirjaston käyttämään oikeuteen lainata teoksen kappale yleisölle. Tämän suorituksen ja lainauskorvauksen maksamisen välillä oli välitön yhteys. Lainauskorvaus muodosti todel

Syyriasta kotoisin oleva muutoksenhakija oli hakenut kansainvälistä suojelua ensimmäisen kerran Tanskassa heinäkuussa 2016. Tanska myönsi muutoksenhakijalle 29.8.2016 tilapäisen oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella Tanskan ulkomaalaislain nojalla. Tanskan maahanmuuttoviranomainen päätti omasta aloitteestaan olla jatkamatta oleskeluluvan voimassa oloa 17.11.2020 tekemällään päätöksellä Tanskan ulkomaalaislain perusteella, koska oleskeluluvalle ei enää ollut perustetta. Tanskan pakolaislautakunta ei 2.7.2021 tekemällään päätöksellä muuttanut viranomaisen päätöstä.

KHO on tänään antanut päätöksensä asiassa, joka koskee ulkorakennuksen siirtämistä pois kaupungin alueelta.

Alaikäiselle muutoksenhakijalle oli haettu Suomesta kansainvälistä suojelua eri aikaan kuin muulle perheelle. Tätä ennen perhe oli hakenut kansainvälistä suojelua myös yhdessä. Kenellekään perheessä ei ollut myönnetty kansainvälistä suojelua eikä muutakaan oleskelulupaa Suomeen. Muutoksenhakijan perheenjäsenten käännyttämispäätökset olivat täytäntöönpanokelpoisia, kun Maahanmuuttovirasto hylkäsi muutoksenhakijan hakemuksen ja päätti käännyttää hänet kotimaahansa. Muutoksenhakija vetosi korkeimmassa hallinto-oikeudessa siihen, että hänet ollaan käännyttämässä kotimaahansa yksin. Tosiasiassa kyse ei kuitenkaan ollut yksin maahan tulleesta alaikäisestä eikä muutoksenhakijaa oltu käännyttämässä kotimaahansa yksin, vaan yhdessä perheensä kanssa. Kokonaisharkinnassakaan ei ilmennyt myöskään lapsen etu huomioon otettuna perusteita sille, että muutoksenhakijaa ei voitaisi käännyttää kotimaahansa. KHO 2026:14 Kort referat på svenska HFD 2026:14

Asiassa oli ratkaistavana, oliko A Oy sellainen yritys, jolle voitiin myöntää sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitettu sijoittamisoikeus matkaviestinverkon radiomaston sijoittamiseen toisen omistamalle kiinteistölle. A Oy kuului telekonserniin, jossa sisaryhtiö B Oyj harjoitti Suomessa yleistä teletoimintaa ja oli siten sähköisen viestinnän palveluista annetun lain määritelmän mukainen teleyritys. A Oy:n toiminta mastoinfrastruktuurin omistajana ja hallinnoijana liittyi olennaisella ja välttämättömällä tavalla B Oyj:n harjoittamaan yleiseen teletoimintaan. Edellä lausuttu huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että A Oy oli voinut toimia radiomaston sijoittamisoikeutta koskevassa asiassa hakijana ja sille oli voitu rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä myöntää sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukainen sijoittamisoikeus laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman

A Oy:n tarkoituksena oli louhia maan alle lämpöenergian kausivarasto. Lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöt muodostuivat kallioon räjäyttämällä louhittavista luolista. Louhittavat tilat olivat luonnontilaisia luolia, joiden sisään ei rakennettu minkäänlaisia rakenteita tai asennettu pintamateriaaleja. Rakennusajaksi kallion pintaan saatettiin tehdä lujituksia pulteilla ja ruiskubetonilla, mutta näiden toimenpiteiden tarkoitus oli ainoastaan varmistaa työturvallisuus rakentamisaikana.Luolissa ei ollut tilaa oleskeluun, työskentelyyn tai kulkemiseen, koska ne olivat käytön aikana täynnä vettä. Lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöiden ainoa käyttötarkoitus oli yli sata-asteisen veden varastoiminen. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, kuuluivatko lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöt kiinteistöveron perusteeseen. Kun otettiin huomioon, etteivät vesi- ja paisuntasäiliöt olleet rakennustyypiltään verrattavissa mihinkään arvostamislaissa tai jäl

Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asunut ulkomaalainen oli hakenut muukalaispassia. Hakija oli esittänyt, että kansallisen passin hakeminen edellyttäisi matkustamista kansalaisuusvaltioon, mikä altistaisi hänet ihmisoikeuksien vastaisille kohtuuttomille rikosoikeudellisille seuraamuksille. Korkein hallinto-oikeus totesi, että muukalaispassia oli haettu perusteilla, jotka koskivat hakijan henkilökohtaista turvallisuutta suhteessa hänen kansalaisuusvaltioonsa. Tällaisten perusteiden selvittäminen kuuluu lähtökohtaisesti kansainvälisen suojelun tarvetta koskevaan hakemusmenettelyyn. Muukalaispassin myöntämiselle ei ollut ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä. Äänestys 10 - 1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2026:11

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut luonnonsuojelujärjestön valituksen, jossa järjestö oli vaatinut osin kumoamaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen suden metsästyksestä. Korkein hallinto-oikeus ei tutki suden metsästysasetuksesta tehtyä valitusta.

Asunto Oy A omisti yhteisomistussuhteessa kuuden muun asunto-osakeyhtiön kanssa osuuden tontista ja kokonaan sillä sijaitsevan asuinkerrostalon. Yhtiö omisti yhdessä toisten asunto-osakeyhtiöiden kanssa myös erillisen tontin, jonka kaavamerkintä oli LPA (autopaikkojen korttelialue), ja sillä sijaitsevan pysäköintitalon. Yhtiön osakkeet tuottivat oikeuden hallita huoneistoja yhtiön omistamassa rakennuksessa sekä autopaikkoja tuossa yhtiön osittain omistamassa pysäköintitalossa. Yhtiöiden välisessä hallinnanjakosopimuksessa oli sovittu näiden autopaikkojen osoittamisesta eri asunto-osakeyhtiöiden käyttöön. Asiassa oli ratkaistavana, oliko kysymyksessä olevaan pysäköintitaloon sovellettava vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia vai yleistä kiinteistöveroprosenttia. Korkein hallinto-oikeus totesi asemakaavoitukseen ja asunto-osakeyhtiöiden väliseen sopimusjärjestelyyn viitaten, että pysäköintitalon oli katsottava liittyvän välittömästi asuinrakennuksiin. Tämän vuoksi pysäköintitaloa o

Korkein hallinto-oikeus on antanut tänään kaksi päätöstä, joissa molemmissa on kysymys Terrafame Oy:n kaivokselle myönnetyistä ympäristö- ja vesitalousluvista. Toinen päätöksistä koskee Terrafamen kaivoksen toiminnan jatkamista ja sen olennaista muuttamista (ns. päälupa). Toinen päätöksistä koskee uuden sivukivialueen rakentamista ja käyttöönottoa (sivukivialueen KL1 lupa).