Korkein hallinto-oikeus

Toimeentulotukea hakenut A oli Suomessa vakinaisesti oleskeleva unionin kansalainen. Hän oli hankkinut kansallisen passin käydessään kotimaassaan ja hakenut perustoimeentulotukea sen välittömään hankintamenoon. Kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen keskeisesti sillä perusteella, että meno oli syntynyt ulkomailla.

Korkeimman hallinto-oikeuden muu päätös, joka koskee julkisen hankinnan valituslupahakemusta ja valitusta. Muutoksenhakijana Turun kaupunki.

Veden juoksutus yhtiön voimalaitoksella oli voimassa olleen vesitalousluvan mukaan hoidettava laitoksen koneistojen ja tulva-aukkojen kautta niin, että yläpuolisen järven vedenkorkeus pysyi luonnonmukaisena.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko Poliisihallitus voinut arpajaislain 62 a §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla kieltää Eurosportia esittämästä Ranskasta lähetetyllä ja Suomeen suunnatulla Eurosport 1 (Finland) -televisiokanavalla muita kuin Veikkaus Oy:n toimeenpanemia rahapelejä koskevia mainoksia. Erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavana oli, seuraako AV- ja AVMS-direktiivistä, ettei sen jäsenvaltion, jossa televisiolähetys vastaanotetaan, viranomainen voi kyseisen kaltaisissa tilanteissa kieltää rahapelien mainontaa kansallisen lainsäädännön nojalla.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko aluevaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä osoitettu terveydenhuoltolain 57 §:n vastaisesti hyvinvointialueen johtaville viranhaltijoille yksinomaan vastaavalle lääkärille kuuluvaa terveyden- ja sairaanhoidon johtamiseen ja valvontaan liittyvää toimivaltaa.

A oli ostanut ja myynyt virtuaalivaluutta Bitcoineja vuodesta 2013 alkaen useissa erissä. Virtuaalivaluuttapörssissä ja -lompakossa pidettävät virtuaalivaluutat näyttäytyivät palvelun käyttäjälle ja virtuaalivaluuttojen omistajalle numeroimattomina ja yksilöimättöminä, eikä luovutettavaa Bitcoinia ollut mahdollista yksilöidä.

A:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapitoluvat oli peruutettu, kun A oli syyllistynyt ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun muuhun rikokseen, joka osoitti hänet sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, olisiko A:lle tullut antaa ampuma-aselain 69 §:n 1 momentissa tarkoitettu varoitus aseiden hallussapitolupien peruuttamisen sijaan.

Hallinto-oikeus oli purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään käsitellyt ja ratkaissut A:n nimissä tehdyn valituksen rakennuslupaa koskevassa asiassa. A oli hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi saatuaan ilmoittanut hallinto-oikeudelle, että hän ei ollut tehnyt valitusta. A:n mukaan valitus oli tehty oikeudettomasti hänen nimissään sähköpostiosoitteesta, joka ei ollut hänen käytössään. Asiasta oli tehty rikosilmoitus, jonka käsittely oli kesken.

A Ky oli saanut ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetussa laissa (hyvityslaki) tarkoitettua hyvitystä. KEHA-keskus oli päättänyt periä hyvityksen takaisin. Hallinto-oikeus oli KEHA-keskuksen hallintoriitahakemuksen johdosta velvoittanut A Ky:n ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet maksamaan valtiolle takaisin aiheettomasti maksetun hyvityksen ja sille lasketun koron. Hallinto-oikeus oli lisäksi velvoittanut A Ky:n ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet suorittamaan aiheettomasti maksetun hyvityksen osuudelle viivästyskorkoa mutta hylännyt näiden velvoittamisen suorittamaan viivästyskorkoa myös aiheettomasti maksetun hyvityksen korolle. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei asiassa sovellettavissa hyvityslain ja valtionavustuslain säännöksissä ollut säädetty, että aiheettomalle hyvitykselle maksettavan koron osuudelle olisi maksettava viivästyskorkoa. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Korkeimman hallinto-oikeuden

Asiassa oli kysymys siitä, oliko Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) voinut toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä poistaa A:n oikeuden harjoittaa sairaanhoitajan ammattia ja kieltää häntä käyttämästä lähihoitajan ammattinimikettä.

A Oy oli valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Yhtiön valitus oli saapunut markkinaoikeuteen muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä klo 16.16.

Puolustusvoimien määräaikaisessa sotilasvirassa palvellut A oli irtisanoutunut virastaan kesken viiden vuoden määräajan.

Korkeimman hallinto-oikeuden tänään Vantaan Seutulassa järjestämällä katselmuksella on tarkoitus selvittää kiviaineksen louhinnan ja murskauksen meluvaikutuksia.

Högsta förvaltningsdomstolen (HFD) har idag avslagit 97 ansökningar om återbrytande. Ansökningarna ingick i samma ärendehelhet. Ett av besluten har publicerats som prejudikat (HFD 2024:116).

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tänään antamillaan päätöksillä hylännyt 97 samaan asiakokonaisuuteen liittyvää purkuhakemusta. Päätöksistä yksi on julkaistu ennakkopäätöksenä (KHO 2024:116).

Suomalaisiin diplomaatteihin oli kohdistettu verkkovakoilua vakoiluhaittaohjelmalla, joka oli pystytty tuomaan käyttäjän puhelimeen hänen huomaamattaan ja ilman käyttäjän toimenpiteitä. Vakoiluohjelma oli voinut mahdollistaa hyvin laajasti puhelimessa olevan tiedon ja sen ominaisuuksien hyväksikäytön.

Messujen järjestäjät olivat peruuttaneet yhdistyksen aiemmin hyväksytyn osallistumisen näytteilleasettajana messuille. Asiassa oli kysymys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdistyksen tekemä syrjintää mielipiteen perusteella koskeva hakemus sekä sen arvioimisesta, oliko asiassa syntynyt syrjintäolettama ja oliko olettama kumoutunut.

Asiakasmaksulain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua tasasuuruisen asiakasmaksun mukaan määräytyvää laskua koskevan oikaisuvaatimuksen käsitteli hyvinvointialueen viranhaltija, jolle toimivalta oli siirretty hyvinvointialuelain 96 §:n 1 momentin mukaisesti. Viranhaltijan oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haettiin muutosta hallinto-oikeudelta hallintovalituksella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2024:113 Kort referat på svenska HFD 2024:113

Kaupungin pysäköinnintarkastaja oli määrännyt pysäköintivirhemaksun sillä perusteella, että A:n ajoneuvo oli ollut pysäköitynä yksityisellä kiinteistöllä aluepysäköintikieltoa osoittavan tieliikennelain mukaisen liikennemerkin vaikutusalueella. Asiassa oli arvioitavana, voitiinko kiinteistöllä olevaa kadun ja kerrostalon sisäänkäynnin välistä päällystettyä kulkureittiä pitää yleiselle liikenteelle tarkoitettuna tai yleisesti liikenteeseen käytettynä alueena ja siten tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna tienä, jolla tieliikennelaki tuli sovellettavaksi.

Kaivospiiri oli määrätty vuonna 1990. Kaivospiirissä ei ollut harjoitettu varsinaista kaivostoimintaa. Kaivosyhtiö oli hakenut kaivospiirin laajentamista.