Korkein hallinto-oikeus

Maahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt perheenkokoajan alaikäisille lapsenlapsille ja näiden äidille oleskelulupia. Maahanmuuttovirasto oli katsonut muun ohella, että lapsenlasten äiti, eli perheenkokoajan miniä, ei ollut ulkomaalaislaissa tarkoitettu perheenkokoajan muu omainen. Tämän vuoksi myöskään lapsenlapsille ei voitu myöntää muun omaisen oleskelulupaa.

Asunto Oy X oli ottanut käyttöön ilmavesilämpöpumpun öljylämmityksen rinnalle lämmittämään rivitalon käyttö- ja lämmityskiertovettä. Ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö oli korkeudeltaan 1,35 metriä ja leveydeltään 0,95 metriä. Ulkoyksikkö oli asennettu jalustalle rivitalon ulkoseinään siten, että se sijaitsi noin viiden metrin etäisyydellä naapurikiinteistön rajasta ja noin 35 metrin etäisyydellä naapurikiinteistöllä sijaitsevasta asuinrakennuksesta.

Korkein hallinto-oikeus on julkaissut kaksi ns. muuta päätöstä, jotka koskevat puolustus- ja turvallisuushankintoja. Päätökset ovat luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla alla olevien linkkien kautta. KHO 17.4.2025 T 878 Puolustus- ja turvallisuushankinta (viisumitietojärjestelmään liittyvät palvelut) KHO 17.4.2025 T 879 Puolustus- ja turvallisuushankinta (hinattavat sähkövoimakoneet)

A Oy suunnitteli Suomen talousvyöhykkeellä toteutettavaa tuulipuistohanketta. Yhtiö osti tuulipuistohanketta varten palveluja ulkomaisilta palveluntarjoajilta, joilla ei ollut kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Palveluissa oli kyse tuulipuistoalueeseen kohdistuvista tutkimus- ja analyysipalveluista. Kyse oli muun muassa sen selvittämisestä, millaisia vaikutuksia tuulipuiston rakentamisella olisi merenpohjan sedimentteihin, sekä geologisten olosuhteiden ja uhkien selvittämisestä.

Asiassa oli kyse ulkomaalaislain 102 §:ssä tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevasta uusintahakemuksesta ja siitä, minkälaisissa olosuhteissa Maahanmuuttoviraston tulee tutkia hakemus sekä antaa siihen asiaratkaisu.

Pääasian käsittely hallinto-oikeudessa oli rauennut, mutta hallinto-oikeus oli antanut ratkaisun oikeusapua koskevista vaatimuksista. Hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn valituskieltoa koskevan ilmoituksen mukaan päätökseen ei saanut hakea valittamalla muutosta myöskään oikeusapua koskevan ratkaisun osalta.

Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt osayleiskaavan kaivoshankkeen toteuttamista varten. Osayleiskaavassa oli osoitettu aluevarauksia suunnitellulle kaivostoiminnalle ja sen tarvitsemalle infrastruktuurille sekä annettu kaavamääräyksiä haittavaikutusten lieventämiseksi.

A oli kotimaassaan Afganistanissa vainon vaarassa. Hänelle ei kuitenkaan ollut annettu turvapaikkaa ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentin perusteella.

Kaupunki oli ottanut perusopetuksessa käyttöön sähköisen opetusalustan. Kaupungin mukaan tähän liittyvä henkilötietojen käsittelyn peruste oli yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, sillä käsittely oli tarpeen kaupungin lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi eli perusopetuksen järjestämiseksi.

Maahanmuuttovirasto oli katsonut, että A oli kotimaassaan Afganistanissa vainon vaarassa, mutta jättänyt hänelle turvapaikan myöntämättä, koska ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentin niin sanotun poissulkemislausekkeen nojalla oli perusteltua aihetta epäillä A:n työtehtäviään suorittaessaan syyllistyneen törkeään ei-poliittiseen rikokseen kotimaassaan.

Kokkolan kaupunki on hakemuksessaan pyytänyt menetetyn määräajan palauttamista valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiseksi hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 4.4.2025 T 764

Hyvinvointialuelain 78 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan välittömästi hyvinvointialueen aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.

A oli hakenut uutta määräaikaista oleskelulupaa perhesiteen perusteella avopuolisonsa perheenjäsenenä. Puolisoilla oli kaksi lasta, jotka olivat Suomen kansalaisia. Koska A:lla ei ollut voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt hänelle oleskelulupaa ja päätti karkottaa hänet kotimaahansa. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen.

Yhtiö A oli hakenut ympäristölupaa biokaasulaitostoiminnan olennaiseen muuttamiseen. Laitos sijaitsi alueella, joka kuului oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettuun maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen (MA).

Suomessa oikeusvaltioperiaate on ollut perinteisesti vahva. Meilläkin on silti nähtävissä huolestuttavia merkkejä, jotka vaikuttavat tuomioistuimeen pääsyyn. Päätösten muutoksenhakua on rajoitettu, valitusoikeuksia kavennettu ja tuomioistuinmaksuja korotettu. Nämä kehityskulut voivat uhata oikeusvaltion ydintä eli jokaisen oikeutta saada asiansa riippumattoman tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa saadusta selvityksestä ollut ilmennyt, että Liikennevakuutuskeskus olisi järjestelmällisesti toiminut yleisen tietosuoja-asetuksen käsittelyn kohtuullisuutta, tietojen minimointia tai sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien säännösten vastaisesti hankkiessaan potilastietoja korvausasioiden ratkaisemiseksi. Hallinto-oikeuden päätöstä, jolla se oli kumonnut tietosuojavaltuutetun ja seuraamuskollegion päätökset, ei siten lopputulokseltaan muutettu.

Suomessa rajoitetusti verovelvollinen Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion A keskuspankki omisti suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeita. Asiassa oli ratkaistavana, katsottiinko valtion A keskuspankin rinnastuvan tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautettuun Suomen Pankkiin siten, että lähdeveron periminen sen Suomesta julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saamista osingoista muodostaisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklassa tarkoitetun kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen.

Viranomaisessa oli sisäisen haun jälkeen tehty päätös A:n määräämisestä johtavaan tehtävään. Hallinto-oikeus oli jättänyt tehtävää myös hakeneen B:n valituksen tutkimatta siitä syystä, että lain mukaan tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, johon virkamies on antanut suostumuksensa, ei saanut hakea muutosta valittamalla.

Yhtiöllä oli oikeus saada arvonlisäverolain 131 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisena palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä arvonlisävero, jos hankinta liittyi sen rahoituspalvelun myyntiin elinkeinonharjoittajalle, jolla oli liiketoiminnan kotipaikka Euroopan unionin ulkopuolella. Merkitystä ei ollut sillä, että tällaisella ostajalla oli mahdollisesti kiinteä toimipaikka unionin alueella.

Yara Suomi Oy:lle oli myönnetty ympäristölupa kiertovesialtaan rakentamiseen ja käyttöön osana ympäristölupapäätöksessä tarkoitettua toimintaa.