Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus myönsi A:lle valitusluvan ja tutki asian. KHO hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään. X:n hyvinvointialueen vammaissosiaalityössä oli ryhdytty A:n palvelutarpeen uuteen arviointiin sen jälkeen, kun Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (Committee on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD) oli A:n sille tekemän yksilövalituksen johdosta antanut ratkaisun CRPD/C/26/D/46/2018. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 11.11.2026 T 3143

Asiassa oli ratkaistavana, oliko esteettömässä rakennuksessa sijaitsevan itsepalveluperiaatteella toimivan kuntosalin sisäänkäynnin kulunvalvonnan järjestämistapa liikuntavammaista henkilöä välillisesti syrjivä.

ELY-keskus oli räjähdysaineiden tuotantolaitosta koskevasta hankkeesta vastaavan esityksestä YVA-lain 36 §:n maanpuolustusta ja siviilivalmiutta koskevan erityissäännöksen nojalla päättänyt, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan, joka mahdollisti aurinkovoimalan toteuttamisen entiselle turvatuotantoalueelle. Aurinkoenergian tuotantoon varatun alueen pinta-ala oli 336 hehtaaria.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) oli myöntänyt yhtiölle luvan vaarallisten kemikaalien ja kemikaalijätteiden teollista käsittelyä ja varastointia koskevan toiminnan laajentamiseen. Lupa koski uutta jätteiden polttolaitosta (korkealämpötilalaitos). Alueella oli ennestään kaksi muuta jätevoimalaa, joiden kemikaaliturvallisuuslain mukaiset luvat jäivät voimaan. Uudessa laitoksessa poltettiin sekä vaarallisia että tavanomaisia jätteitä.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko muutoksenhakijalla, jolle oli annettu ensihoitoa hätäkeskukselle tehtyjen ilmoitusten seurauksena, oikeus saada hätäilmoituksista tehdyistä tehtäväraporteista sellaiset tiedot, jotka yksilöivät ilmoitusten tekijän.

A ja B olivat vuonna 2025 kuolleen E:n rintaperilliset. E:llä oli vakuutusyhtiössä säästöhenkivakuutus, jonka edunsaajamääräyksenä oli ”lapset”. A aikoi luopua osuudestaan henkivakuutuskorvaukseen. A:n lapset C ja D aikoivat ottaa osuutensa korvauksesta vastaan osittain siten, että he kummatkin luopuvat korvauksesta 19 999 euroa ylittävin osin. C:llä oli kaksi ja D:llä kolme lasta.

Korkein hallinto-oikeus myönsi poikkeamista rakentamisessa koskevassa asiassa Töölön kaupunginosat – Töölö ry:lle ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle valitusluvan osittain ja tutki asian niiden valitusperusteiden osalta, jotka koskevat Helsingin maankäyttöjohtajan poikkeamispäätöksen lainmukaisuutta. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen edellä mainittujen yhdistysten valituksen hylkäämisestä sekä Helsingin maankäyttöjohtajan poikkeamispäätöksen. KHO hylkäsi muilta osin ja Asunto-osakeyhtiö Taivalkulman, Asunto Oy Merikannontie 3:n ja Kiinteistö Oy Töölön Kylätalo Hietsun tekemänä valituslupahakemukset. KHO hylkäsi Soulmade Finland Oy:n poikkeamishakemuksen. Helsingin maankäyttöjohtaja oli myöntänyt Soulmade Finland Oy:lle luvan poiketa alueella voimassa olevasta asemakaavasta kylpylähotellin rakentamiseksi Etu-Töölössä sijaitsevalle kiinteistölle. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 4.11.2026

Asiassa oli kysymys Maahanmuuttoviraston kansalaisuushakemusten automaattiseen ratkaisumenettelyyn liittyvien käsittelysääntöjen yleisöjulkisuudesta.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Asunto Oy Sturio Bostads Ab:n ja sen kolmen asiakumppanin sekä ICOMOSin Suomen osasto ry:n ja Helsinki-Seura ry:n valituslupahakemukset hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koski asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa Kasarmitorilla sijaitsevan nykyisen kaksikerroksisen liikerakennuksen purkamisen ja sen korvaamisen uudella kolmikerroksisella toimisto- ja liikerakennuksella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 3.11.2026 T 3006

Aluehallintovirasto oli hylännyt yhtiön hakemuksen poiketa vesilaissa säädetystä lähteen luonnontilan vaarantamisen kiellosta. Hallinto-oikeus kumosi yhtiön valituksesta päätöksen ja myönsi yhtiölle haetun luvan.

Hallinto-oikeus oli jättänyt vahvistamatta sille alistetun sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaavan ylilääkärin tekemän hoidon jatkamista koskevan päätöksen, koska ulkopuolisen lääkärin lausunnon antaneen erikoislääkärin ei voitu katsoa olleen mielenterveyslain 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sairaalan ulkopuolinen ja riippumaton lääkäri. Vaikka HUS-yhtymällä oli ulkopuolisten lääkäreiden järjestämisvastuu, sillä ei katsottu olevan viranomaisena valvottavanaan sellaista hallintoprosessilain 109 §:n 3 momentissa tarkoitettua yleistä etua, jonka perusteella se olisi saanut hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2026:85 Kort referat på svenska HFD 2026:85

Suomessa asuva ja yleisesti verovelvollinen A oli yleisesti verovelvollinen myös Yhdysvalloissa pysyvän oleskeluluvan (green card) haltijana. A harkitsi pysyvästä oleskeluluvasta luopumista Yhdysvalloissa, minkä seurauksena hänelle määrättäisiin Yhdysvalloissa maastapoistumisvero. A haki keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua tilanteeseen, jossa hän tämän jälkeen luovuttaisi Yhdysvalloissa maastapoistumisverotuksen kohteena olleita arvopapereita ja luovutusta käsiteltäisiin veronalaisena tapahtumana Suomessa.

B oli vuosina 2020 ja 2021 omistanut Alankomaihin rekisteröidyn yhtiön koko osakekannan. Yhtiö vastasi oikeudelliselta muodoltaan suomalaista osakeyhtiötä. B oli verovuosina 2020 ja 2021 nostanut kyseisestä yhtiöstä osakaslainoja, jotka olivat maksamatta takaisin verovuosien päättyessä.

A oli ottanut säästöhenkivakuutuksen, jonka päävakuutettuna ja ainoana vakuutettuna oli hänen lapsensa. Säästöhenkivakuutuksen vakuutussäästö oli muodostunut A:n maksamista vakuutusmaksuista ja tuotosta. A:n tarkoituksena oli tehdä osittainen tai kokonainen takaisinosto säästöhenkivakuutuksesta.

Unionin yleiseltä tuomioistuimelta saamansa ennakkoratkaisun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että alkuperäisenä luotonantajana toimineen A Oy:n B Oy:lle myymiin lainoihin liittyvät A Oy:n B Oy:lle suorittamat lainan ja vakuuksien hallinnointipalvelut eivät olleet arvonlisäverolain 41 ja 42 §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverosta vapautettuja rahoituspalveluja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2026:81 Kort referat på svenska HFD 2026:81

A Oyj oli ostanut julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun B Oyj:n osakkeita. Osakkeiden kauppahinta oli muodostunut alustavasta kauppahinnasta ja sen täsmäytyserästä. Täsmäytyserä perustui kurssikehityksen seuraamiseen 35 pörssipäivän ajan. Näin muodostunutta kauppahintaa ei ollut pidettävä varainsiirtoverolain 15 a §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kiinteänä, eikä osakekauppa näin ollen ollut varainsiirtoverosta vapaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2026:80 Kort referat på svenska HFD 2026:80

A oli lyönyt vetoa sekä ETA-alueella toimivien palveluntarjoajien että ETA-alueen ulkopuolella toimivien palveluntarjoajien järjestämissä vedonlyönneissä. A oli perustanut vedonlyöntitoimintansa tiedonhankintaan, analyysien tekemiseen ja näiden kautta vedonvälittäjän suomalaisten jalkapallo-otteluiden osalta tekemien kerrointen hinnoitteluvirheiden löytämiseen. Vedonlyöntiin käytetty viikkotuntimäärä oli vaihdellut kiireisempien jaksojen 50–100 tunnin välillä hiljaisempien jaksojen 30–50 tuntiin. A oli vuoden 2020 aikana lyönyt ETA-alueen ulkopuolella järjestetyissä vedonlyönneissä 2 145 erillistä vetoa. Hänen ETA-alueen ulkopuolella järjestetyissä vedonlyönneissä maksamiensa pelipanosten määrä oli ollut yhteensä 365 606 euroa ja palautusten eli voittojen määrä yhteensä 406 713 euroa.

D Oy:n hallinnoima pääomasijoitusrahasto E Ky omisti 67 prosenttia A Oy:stä, joka omisti kaikki B Oy:n osakkeet. Yhtiöt oli perustettu C-konsernin hankintaa sekä kaupan kohdeyhtiön C Holding Oy:n hallinnointia ja kehittämistä varten. Kaksiportaista yhtiörakennetta oli edellytetty erityisesti osakeostoon tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseksi.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko hallinto-oikeus voinut Kansaneläkelaitoksen tekemän takaisinperintähakemuksen perusteella velvoittaa muutoksenhakijan maksamaan takaisin tämän alaikäisille lapsille vuosina 2022–2024 myönnettyä perustoimeentulotukea sillä perusteella, että muutoksenhakija oli toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Perustoimeentulotuen hakijana oli ollut lasten toinen vanhempi, jonka luona lapset olivat asuneet vanhempien yhteisymmärrykseen perustuen vuoroviikoin, ja toimeentulotukipäätöksissä oli ollut määräys lapsille myönnetyn toimeentulotuen takaisinperinnästä muutoksenhakijalta.