Korkein hallinto-oikeus

Kunta oli hallintoriitahakemuksella hallinto-oikeudessa vaatinut, että hyvinvointialue velvoitetaan palauttamaan kunnalle hyvinvointialuetta edeltäneen kuntayhtymän liikaa laskuttamia ja kunnan maksamia kustannuksia.

Asiassa oli ratkaistavana,oliko edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen hakijalla A:lla oikeus saada tietoja valtuuttajan, äitinsä B:n terveydentilaa koskevista asiakirjoista, jotka oli toimittu Digi- ja väestötietovirastolle holhoustoimilain mukaisen ilmoituksen yhteydessä ja jotka liittyivät sen arvioimiseen, oliko valtuuttaja B ollut kelpoinen antamaan edunvalvontavaltuutuksen.

A:n aviopuolisolla oli laskuperustekorollinen säästöhenkivakuutus, joka oli tarkoitus lahjoittaa A:lle. Lahjasta A:lle tuli maksettavaksi lahjavero. A:n oli tarkoitus tehdä säästöhenkivakuutuksen takaisinosto vuoden kuluttua lahjoituksesta. Verohallinto oli antanut asiassa tuloverotuksen osalta ennakkoratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiön takaisinostossa maksama vakuutussuoritus olisi koko määrältään A:n veronalaista pääomatuloa. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen.

ELY-keskus oli myöntänyt A:lle luvan harjoittaa kaupallista kalastusta osakaskunnan vesialueella. A, joka oli kaupallinen kalastaja, ei kuulunut osakaskuntaan.

ELY-keskus oli hyväksynyt kalatalousalueen vahvistaman ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2023–2030. Kalatalousalueella toimiva kaupallinen kalastaja A katsoi, että suunnitelmasta eivät ilmene ne perusteet, joiden nojalla kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet on määritetty. A vaati valituksessaan kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden lisäämistä suunnitelmaan.

Korkein hallinto-oikeus järjestää 9.-10.9.2025 katselmuksen Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa.

A Oy oli perustettu A-konsernin omistajanvaihdoksen yhteydessä ostamaan konsernin emoyhtiö ja myöhemmin toimimaan itse konsernin emoyhtiönä. Yhtiöstä suurimman osan omisti pääomasijoittajan hallinnoima pääomarahasto ulkomaisten holdingyhtiöiden kautta. Kaupan toteutumisen jälkeen A Oy aloitti hallintopalveluiden myynnin sen välilliseen omistukseen tulleelle C Oy:lle. Yhtiö ei myynyt hallintopalveluja sen välittömään omistukseen tulleelle B Oy:lle.

Yhtiö omisti 35 153 neliömetrin suuruisen kiinteistöverotuksen kohteena olevan tontin. Kiinteistö sijaitsi asemakaava-alueella, joka oli kaavassa merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi. Kiinteistön rakennusoikeuden määrä oli 19 333 kerrosalaneliömetriä. Kiinteistölle sai rakentaa toimistorakennuksia ja teollisuus- ja varastorakennuksia. Yhtiö oli käyttänyt omistamaansa kiinteistöä kahden yhteensä 15 791 neliömetrin suuruisen teollisuus- ja varastorakennuksen rakennuspaikkana.

B S.à r.l. ja sen sisaryhtiöt olivat luxemburgilaisia osakeyhtiömuotoisia sisaryhtiöitä, joiden verotuksellinen asuinvaltio oli Luxemburg. Yhtiöt harjoittivat Suomessa kiinteistöjen vuokraustoimintaa ja olivat täällä rajoitetusti verovelvollisia kiinteästä omaisuudesta saamiensa tulojen osalta. Yhtiöt eivät harjoittaneet liiketoimintaa Suomessa täällä olevasta kiinteästä toimipaikasta.

Säätiö omisti kiinteistön maapohjan ja sillä sijaitsevat kuusi rakennusta, joista yksi oli ammattikoulurakennus. Kiinteistöverotuksessa maapohjan ja rakennusten verotusarvoina oli käytetty laskennallisia verotusarvoja.

Suomessa vakinaisesti asuva A oli tuonut kertaalleen ulkomaille viemänsä mutta edelleen vientirekisteriin merkityn ajoneuvon takaisin Suomeen käytettäväksi 53 päivän ajaksi. Asiassa oli kysymys siitä, oliko ajoneuvo autoverosta vapaa vientirekisteriin merkityn ajoneuvon tilapäistä käyttöä koskevan poikkeussäännöksen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset.

Muutoksenhakijan turkistarhassa pidetyt minkit ja ketut oli määrätty vuonna 2023 olleen korkeapatogeenisen lintuinfluenssaepidemian yhteydessä lopetettaviksi. Asiassa oli ratkaistava, oliko Ruokavirasto voinut päättää, että lintuinfluenssan esiintyminen niissä oli todettu yleisesti hyväksytyin eläinlääketieteellisin perustein ja oliko eläinten määrääminen lopetettaviksi ollut välttämätöntä eläintaudin hävittämiseksi.

Polttoaine-erää väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä siirrettäessä oli tapahtunut sääntöjenvastaisuus, jonka johdosta polttoaine-erän oli katsottu tulleen luovutetuksi kulutukseen Suomessa. Valtuutetun varastonpitäjän maksettavaksi oli tämän johdosta lainvoimaisesti määrätty maksettavaksi valmisteveroja Suomessa.Polttoaine-erä oli toiseen unionin jäsenvaltioon siirtämisen jälkeen toimitettu siellä verottomaan varastoon, ja siihen kohdistuvien valmisteverojen suorittamisen vakuudeksi oli tällöin asetettu vakuus.

Korkein hallinto-oikeus on antanut tänään kaksi Kirkkonummen kaavoitusta koskevaa päätöstä. Päätökset on julkaistu muina päätöksinä. Toinen päätöksistä (taltionumero 1448/2025) koskee Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaa ja toinen (taltionumero 1449/2025) Masalan osayleiskaavaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 24.6.2025 T 1448 KHO 24.6.2025 T 1449

Korkein hallinto-oikeus on antanut tänään päätöksen asiassa, joka koskee puitejärjestelynä toteutettavaa järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluja liikennejärjestelmässä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 23.6.2025 T 1430

Vuonna 2015 toteutetuissa osakevaihdoissa syntynyttä voittoa ei ollut tuolloin katsottu A:n veronalaiseksi tuloksi. A muutti vuonna 2017 Sveitsiin. Hän oli muuttohetkestä lukien Suomessa rajoitetusti verovelvollinen sekä Suomen ja Sveitsin välisen verosopimuksen mukaan Sveitsissä asuva. Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko osakevaihdoissa syntynyt voitto lukea A:n Suomessa veronalaiseksi tuloksi muuttovuonna.

Kunnan ympäristöviranomainen oli jätelain nojalla velvoittanut A:n siivoamaan kiinteistön ja asettanut velvoitteen tehosteeksi uhkasakkolaissa tarkoitetun uhkasakon. Päätös oli annettu A:lle tiedoksi käyttämällä hallintolain mukaista yleistiedoksiantoa.

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua koskien kilpailullista neuvottelumenettelyä julkisessa hankinnassa.

B Oy oli välillisesti oikeutettu vähintään 25 prosenttiin ruotsalaisen D AB:n pääomasta. D AB oli suljettu ulkoisesti hoidettu yhtiömuotoinen vaihtoehtorahasto. Rahastolla itsellään ei ollut toimilupaa, vaan sitä hallinnoi ja sen sijoituspäätöksistä vastasi rekisteröityneenä vaihtoehtorahaston hoitajana B Oy:n kokonaan omistama ruotsalainen C AB. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen erikoissijoitusrahaston toimintaa. Rahaston oli tarkoitus toimia siten, ettei sille kertyisi verotettavaa tuloa vaan että sen tuotot tulisivat muun ohella verovapaina luovutusvoittoina, jotka Suomessa olisivat veronalaisia.