Vuoden ruokakasvattajaksi on valittu Lempäälän ruokapalvelu ja erityisesti siellä toimiva ruokakasvatuksen tiimi, johon kuuluvat Taina Keskinen, Reko Sipola, Katja Rautanen, Christina Mettälä ja Liisa Belaid. Kunniamaininnan ruokakasvatustyöstään sai Mainingin koulussa Espoossa toimiva palveluvastaava Marjo Sundström.

Lohtajan koulun suoritus ylsi tämän vuoden Ruokavisan voittoon. Lohtajan menussa kohtasivat viljatuotteet, kauden kala sekä paikallisuus. Todella tiukassa finaalissa kunniamaininnat saivat myös upeasti suoriutuneet Hankoniemen yläaste Hangosta ja Kuulammen koulu Tyrnävältä.

Messujen ohjelmalavan valtaa 19.4. suuren ruokakilpailun tuntu, kun Ruokavisan taitavat nuoret finalistit kilpailevat ruokaan liittyvissä tiedoissa ja taidoissa. Ruokavisa on perinteikäs yläkoululaisille suunnattu ruoan vastuullisuuteen perehdyttävä valtakunnallinen osaamiskilpailu. Samana päivänä palkitaan myös Vuoden ruokakasvattaja, joka tänä vuonna on ansioitunut erityisesti koulu- ja päiväkotiruokailun myönteisen mielikuvan sekä lasten ja nuorten osallisuuden ja ruokailuun osallistumisen kehittämisessä ruokailoa unohtamatta.

Nykypäivänä miltei kaikki suomalaiset tunnistavat elintarvikepakkauksista löytyvän sinivalkoisen joutsenen. Myös Joutsenlippuna tunnettu Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että elintarvike on valmistettu Suomessa ja mikä oleellisinta, kotimaisista raaka-aineista. Joulukuun 16. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta Hyvää Suomesta -merkin julkistuksesta. Merkin synty vaati tuhansia ajokilometrejä ja paljon puhetta, jotta koko ruokaketju saatiin mukaan kotimaisen alkuperän asialle.

Viime vuodesta Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden määrän kasvua vauhdittivat mm. leipomo- ja kasvistuotteet sekä juomat. Tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusaste on pysynyt vuodesta toiseen korkeana. Kotimaisen raaka-aineen lisäksi Hyvää Suomesta -merkki on tae siitä, että tuote on valmistettu Suomessa.

Ruokatieto Yhdistyksen teettämän Ruoka ja vastuullisuus -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvioivat ruoan vastuullisuutta yllättävän laaja-alaisesti. Vastuullisuusajattelussa korostuvat erityisesti ruoantuotannon merkitys aluetaloudelle, eläinten hyvinvointi, ruoan turvallisuus ja ympäristöasiat. Kokonaisuudessaan suomalaiset näkevät ruokaketjun merkittävänä osana Suomen taloutta. Suomalaiset kantavat huolta erityisesti maanviljelijöiden toimeentulosta ja jaksamisesta, ja suuri osa vastaajista luottaa viljelijöiden ilmastotoimiin.