Ruokatieto Yhdistys ry

Ruokatieto Yhdistys ry:n kasvujohtajana ja Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan vetäjänä aloittaa 1.6.2026 MMM, agronomi Marjukka Mattio. Mattio toimii tällä hetkellä asiantuntijana MTK:ssa ja Maitovaltuuskunnassa.

Suomalaisten kotiin ostetun ruoan ostoskorin arvosta 31 % oli Hyvää Suomesta -merkittyä. Erityisen korkea markkinaosuus Hyvää Suomesta -tuotteilla oli siipikarja- ja munatuotteissa, hiutaleissa ja juotavissa maitotuotteissa (sisältäen kasvipohjaiset tuotteet). Vahvoja tuoteryhmiä olivat myös lihat ja useat maitotaloustuoteryhmät. (Lähde: Nielsen HomeScan 2025*)

Kasvikset nousivat päärooliin, kun peruskoululaiset mittelivät valtakunnallisen Ruokavisan finaalissa Helsingin Messukeskuksessa perjantaina 24.4.2026. Ruokavisan voiton vei Kuulammen koulu, jonka kasvispainotteinen menu hurmasi tuomariston niin maullaan kuin kokonaisuudellaan. Ruokavisan 2026 finaalissa kisasivat lisäksi Elisenvaaran yhtenäiskoulu Pöytyältä ja Turun normaalikoulu Turusta.

Maksuton julkinen kouluruoka on ollut yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivistä luoden pohjaa yhdenvertaisuudelle. Nyt perustat ovat alkaneet rakoilla.

Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta rakentaa suomalaisten elintarvikealan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Ruokatieto Yhdistyksen ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvin muodostama Kasvualusta yhdistää yritykset ja julkisen sektorin palvelut luoden mahdollisuuksia viennin kasvulle. Päämääränä on Suomen ruokaviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä hallituksen tahtotilan mukaisesti. Pitkällä tähtäimellä tuetaan myös huoltovarmuutta.

Suomalainen ruoka-ala saa merkittävää vahvistusta menekinedistämiseen, kun Pro Luomu ja Ruokatieto Yhdistys ovat jälleen saaneet EU:n menekinedistämisrahoitusta. Rahoituksella edistetään eurooppalaisten maataloustuotteiden menekkiä ja kilpailukykyä. Tänä vuonna menekinedistämisrahoitusta haettiin 189 projektille, joista 72 sai rahoituksen.

Ruokatieto Yhdistys ry:n vuosikokous 1.12.2025 valitsi hallituksen puheenjohtajaksi toiminnanjohtaja Jyrki Wallinin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:stä. Valion Executive Vice President Elli Siltala luovutti puheenjohtajan nuijan toimittuaan tehtävässä kolme kautta. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin EVP Brand, Sustainability and Communications Ismo Nikkola Valio Oy:stä.

Hyvää Suomesta -merkittyyn ruokaan käytetään suuri osa suomalaisten ruoantuottajien tuottamista raaka-aineista ja vuosittaiset muutokset tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusasteissa ovat pysyneet vähäisinä. Reilulla kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista raaka-aineiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Lisäksi kolmannes tuotteista on sellaisia, joiden kotimaisuusaste on lähellä sataa. Merkin käyttöön sallitun matalimman kotimaisuusasteen elintarvikkeita on vain muutama prosentti.

Vuodesta 1965 lähtien julkaistu Tietohaarukka on monipuolinen tilastopaketti, joka kokoaa yksiin kansiin ruokaketjua koskevan tuoreimman ja vertailukelpoisen tilastotiedon pellolta pöytään. Tilastotieto on tärkeätä ruokajärjestelmän toiminnan kokonaiskuvan ymmärtämisen kannalta, ja se antaa luotettavaa tietoa mm. päätöksenteon taustaksi. Tietohaarukka puolustaa asemaansa erityisesti aikana, jolloin julkinen keskustelu kaipaa tutkittua tietoa nopeiden mielipiteiden rinnalle.

Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. juhlistetaan kotimaista ruokaa ja sen tekijöitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten ostoskoreista kotimaista ruokaa löytyy myös arkena, ei vain juhlapäivänä. Useat aikovat myös kasvattaa kotimaisen ruoan osuutta ostoissaan.

Pellervon taloustutkimus PTT ja Ruokatieto Yhdistys ry järjestävät 4.9. Suomalaisen ruoan päivänä webinaarin, jossa pohditaan kotimaisen ruoan roolia muuttuvassa maailmassa. Miten ruoan kulutus kehittyy globaalisti, EU:ssa ja Suomessa – ja mitä se tarkoittaa suomalaisen ruoan näkökulmasta? Millaiset ovat kotimaisten toimijoiden mahdollisuudet sekä ruokaviennin näkymät?

Kesäloma on parhaimmillaan, kun se maistuu hyvältä! Matkustaessa ei kannata jäädä tuttuun ja turvalliseen, vaan suunnata kohti uusia maisemia ja makuja. Pysähdy matkalla paikkoihin, joissa ruoka tehdään kotimaisista ja paikallisista raaka-aineista. Satokauden suomalaiset vihannekset, marjat ja uudet perunat ovat sesongin huipulla. Saattaa nimittäin olla, että reissun paras muisto ei ole maisema, vaan maku.

Kuluttaja saa jatkossa tietää elintarvikkeessa käytetyn lihan alkuperän entistä helpommin. Ensi vuoden kesäkuusta alkaen yli 15 % lihaa sisältävissä elintarvikkeissa on ilmoitettava lihan alkuperä pakkauksen etupuolella – ellei tuotteessa ole Hyvää Suomesta -merkkiä. Tuttu joutsenlippu on vaihtoehto lainsäädännön vaatimalle tavalle osoittaa kotimainen alkuperä.

Tyrnäväläisen Kuulammen koulun oppilaat kokkasivat itsensä tämän vuoden Ruokavisan voittoon. Kuulammen menun pääruoassa kaikille tuttu uunilohi oli kääräisty letin muotoon ja höystetty herkullisesti fenkolilla sekä tuunattu taitavasti mausteilla. Todella tiukassa finaalissa kunniamaininnat saivat myös upeasti suoriutuneet Posion peruskoulu ja Kuivaniemen koulu Iistä.

Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitus jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti kolmelle toimijalle. Pirttimaan tila Torniossa, Uusituvan tila Outokummussa ja Maalaisjärki -kanavat Alavudelta ovat avanneet ovensa oppilaille joko virtuaalisten vierailujen ja videoblogin muodossa, tai vastaanottamalla oppilaita tilalleen tutustumiskäynnille tai maatilaleireille. Toiminnallaan palkitut ovat vahvistaneet lasten ja nuorten ymmärrystä ruokaketjun toiminnasta ja ruoan tuotannosta.

Vaikka ruoan hinta on ollut vilkkaan julkisen keskustelun kohteena, suomalaiset kuluttajat pysyvät uskollisina kotimaiselle ruoalle. Hyvää Suomesta -alkuperämerkittyjen elintarvikkeiden osuus ruokakorin arvosta on 32 %, aivan kuten edellisenä vuonna.

Kalevalan päivänä 28.2. juhlitaan myös suomalaista ruokakulttuuria. Ruokatiedon teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisille oma ruokakulttuuri on tänä päivänä perinteitä ja muutosta, raaka-aineita läheltä sekä erilaisia ruokavalioihin liittyviä asioita. Vastaajien mielikuvat nykypäivän suomalaisesta ruokakulttuurista ja ruokakulttuurista yleensä ovat lähentyneet.

Ruokatieto on tyytyväinen ulkoministeriön ilmoittamaan uudistukseen, joka koskee Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointia ulkoasianhallintoon. Tulevan uudistuksen yhteydessä Suomella on mahdollisuus kunnianhimoiseen vienninedistämisen kehittämiseen. Tulevaisuudessa järjestelmän tulee tehokkaimmalla ja asiakaslähtöisimmällä tavalla tukea kansainvälistyviä yrityksiä ja olla kilpailukykyinen suhteessa verrokkimaihin.

Ruokatieto on tyytyväinen maa- ja metsätalousministeriön asettaman selvityshenkilön, OTT, työelämäprofessori, Pekka Timosen elintarvikeviennin kasvurakenteita arvioivan raportin johtopäätöksiin. Raportissa on tunnistettu vientipalveluiden merkitys kasvutavoitteen saavuttamiseksi, nostettu esiin palveluihin liittyvät haasteet ja esitetty ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi.

Joulukinkku on suomalaisten joulupöytien kestosuosikki. Neljä viidestä kuluttajasta aikoo valita jouluherkuksi kinkkua. Suurimmalle osalle on tärkeää joulukinkun kotimaisuus. Marraskuussa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulukinkun syönti- ja ostoaikomuksia ja kotimaisuuden tärkeyttä.