Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunta kehittyy kuntalaisia ja henkilöstöä kuuntelemalla

Jaa
Kuntien kehittämistoiminta onnistuu vain, jos henkilöstö ja kuntalaiset otetaan mukaan vaikuttamaan kehittämistyöhön. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, Kuntaliiton ja tutkimuskuntien tutkimushankkeesta ”Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa”, jonka väliraportti julkistettiin Kuntatalolla 16.5.2012.

Kuntaliitto tiedottaa
16.5.2012
Julkaisuvapaa heti

Kunta kehittyy kuntalaisia ja henkilöstöä kuuntelemalla


Kuntien kehittämistoiminta onnistuu vain, jos henkilöstö ja kuntalaiset otetaan mukaan vaikuttamaan kehittämistyöhön. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, Kuntaliiton ja tutkimuskuntien tutkimushankkeesta ”Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa”, jonka väliraportti julkistettiin Kuntatalolla 16.5.2012.

Oleellista kehittämisen kannalta on, miten henkilöstö saadaan osallistumaan jo kehittämisaloitteiden ideointivaiheessa. Henkilöstö sitoutuu kehittämiseen todennäköisemmin, jos kehittämisen tavoitetta muotoillaan yhdessä.

Esimiesten ja johdon merkitys korostuu uudenlaisen kehittämiskulttuurin rakentajana. Kokeiluja ja uutta salliva kehittämiskulttuuri lisää myös työhyvinvointia ja työntekijöiden motivaatiota.

Kehittämistoiminta kunnissa -tutkimuksen aineisto kerättiin Jyväskylän, Lahden, Mikkelin, Tampereen ja Turun kaupungeista.

Kuntalaisen hyvinvointi lähtökohdaksi

Myös kuntalaisten osallistuminen koetaan tutkimuskunnissa tärkeäksi. Asiakkaiden osallistumisesta palvelujen kehittämiseen voi tulla merkittävä uudenlaisen käyttäjädemokratian muoto. Tällainen yhteistyö tulee ajankohtaiseksi etenkin pian käynnistyvän kuntalain valmistelussa.

Kuntien uudenlaiset toiminta- ja organisaatiomallit haastavat kuntia uudistamaan omaa kehittämistoimintaansa. Keskeiseksi muodostuvat rajapinnat ylittävä yhteistyö ja vuorovaikutus kuntaorganisaation sisällä ja suhteessa muihin toimijoihin.  Moniammatillinen kehittämistyö on vaikuttavaa, mutta riskinä on monimutkaisuus ja suunnittelemattomuus.

Kehittämistoiminnan moninaisuus

Kehittämistyö kunnissa on moninaista. Se pitää sisällään käytännön työtä kehittäviä pienehköjä projekteja, verkostoista nousevia isoja kehittämisprojekteja sekä strategisia hankkeita. Tutkimus osoittaa, että tasapainon löytäminen keskitetyn, strategialähtöisen ja hajautetun, toimialalähtöisen kehittämisen välille on haasteellista.

Lisääntyvät ja nopeutuvat toimintaympäristömuutokset ajavat kuntia hajautettuun, toimiala- ja toimijalähtöiseen kehittämiseen. Tarvitaan kuitenkin hallittua koordinaatiota, jotta toimialarajat ylitetään ”siiloutumisen” sijaan. On myös pidettävä huolta siitä, että kehittäminen ei jää vain ajankohtaisten haasteiden ja ongelmien käsittelyksi, vaan että sillä rakennetaan pitkäjänteisesti kunnan tulevaisuutta.

Tutkimuksen päärahoittajana on Työsuojelurahasto. Tutkimushankkeella luodaan verkosto yliopistojen, Kuntaliiton ja hankkeeseen osallistuvien kaupunkien kesken sekä mahdollistetaan kuntien välinen vertailu ja vertaisoppiminen laajemmankin kuntajoukon kesken.

Hankkeen seuraavassa vaiheessa osallistujakaupungeissa pilotoidaan kehittämistoimintaa tukevia työkaluja.

Lisätietoja:
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, P. 0500 811 239
professori Ismo Lumijärvi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu P. 050 4372637
tutkija Ulriika Leponiemi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 040 190 9806

Tutkimus on julkaistu kunnat.netissä osoitteessa
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/hankkeet/kuntakehto/Sivut/default.aspx.

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye