Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

12 000 suomalaista vastasi kyselytutkimukseen: Kuntalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä kunnallisiin palveluihin

Jaa

Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on kasvanut, ilmenee Kuntaliiton kyselytutkimuksesta, johon vastasi 12 000 suomalaista. Kyselyyn vastanneista yhteensä 90 prosenttia arvioi olevansa tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. Kysely toteutettiin keväällä 2017.

Kuntaliitto tiedottaa
12.12.2017
Julkaisuvapaa heti

12 000 suomalaista vastasi kyselytutkimukseen:
Kuntalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä kunnallisiin palveluihin

Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on kasvanut, ilmenee Kuntaliiton kyselytutkimuksesta, johon vastasi 12 000 suomalaista. Kyselyyn vastanneista yhteensä 90 prosenttia arvioi olevansa tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. Kysely toteutettiin keväällä 2017.

– Kuten aiemmissakin kyselyissä on ilmennyt, on tyytyväisyys suurinta niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka ovat itse käyttäneet tiettyä kunnallista palvelua. Arviot kuntapalveluista ovat puolestaan kriittisempiä niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka arvioivat yksittäistä kunnallista palvelua ainoastaan mielikuvien perusteella, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntalaiskyselyssä arvioitiin palveluita sekä niiden saavutettavuutta asteikolla 1-5 jossa 1= erittäin huono ja 5= erittäin hyvä. Kyselyn perusteella kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin, jätehuoltoon, äitiys- ja lastenneuvolaan, kansalais- ja työväenopistopalveluihin sekä liikuntapalveluihin. Myös kierrätystoimintaan ja esiopetukseen ollaan hyvin tyytyväisiä.

Kaikkiaan 91 prosenttia kirjastopalveluihin kantaa ottaneista kuntalaisista pitää kirjastopalveluja melko tai erittäin hyvin hoidettuna kunnallisena palveluna. Jätehuoltoa hyvin hoidettuina pitää 81 prosenttia, äitiys- ja lastenneuvolapalveluja 79 prosenttia, kansalais- ja työväenopistopalveluja 79 prosenttia, liikuntapalveluja 79 prosenttia ja kierrätystoimintaa 78 prosenttia kyseistä palvelua arvioineista vastaajista.

Vähiten tyytyväisiä kyselyyn vastanneet kuntalaiset olivat toimeentulotukeen, lapsiperheiden kotipalveluun, teiden ja katujen hoitoon sekä vanhusten laitoshoitoon.

– Näistä palveluista toimeentulotuki on ainoa palvelu, jonka saama palvelutyytyväisyysarvo on kriittisen arvon 3 alapuolella, toisin sanoen toimeentulotuen hoitoon suhtaudutaan pikemmin kriittisesti kuin positiivisesti. Toimeentulotuen kohdalla on huomattava, että perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Käytännössä ajanjakso, jolloin kuntalaiskysely toteutettiin, on ollut toimeentulotuen tehtävänsiirron siirtymäaikaa kunnissa ja kyselyn tulokset heijastavat siten muutosvaiheen tilannetta, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntaliiton kyselytutkimukseen vastasi 12 000 kuntalaista 40 eri kunnasta keväällä 2017. Otos on tilastollisesti edustava otos koko Suomesta. Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman kyselytutkimuksessa kuntalaisilta kysyttiin mielipiteitä yhteensä 43 eri sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus- ja opetus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta sekä teknistä sektoria edustavasta palvelusta.

Kuntalaisten arvioita tarkasteltiin palvelutyytyväisyyden (palvelujen hoidon) sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. Samalla kartoitettiin, onko kuntalaisilla omakohtaisia kokemuksia arvioitavina olevista palveluista. Tyytyväisyys kuntapalveluihin on edelleen kasvanut verrattuna vastaavaan kyselyyn kaksi vuotta sitten.

Palvelutyytyväisyys ja palvelujen saavutettavuusarviot parantuneet lähes kautta linjan

Kuntalaisten palvelutyytyväisyyden eroja selittävät monet yksilöominaisuudet, erityisesti ikä ja ammattiasema, mutta myös esimerkiksi sukupuoli ja äidinkieli. Tyytyväisimpiä kunnallisiin palveluihin ovat vähintään 70-vuotiaat, kansa- tai peruskoulun käyneet ja eläkeläiset. Lisäksi naiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä kuin miehet ja ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuin suomenkieliset.

– Yleisellä tasolla esitettävät tulokset peittävät alleen paikoin merkittäviä näkemyseroja palvelujen hoidosta ja saavutettavuudesta niin yksittäisten palvelujen kuin myös yksittäisten kuntien ja kuntaryhmien välillä. Eri sektoreista suurimpia vaihteluita on nähtävissä sosiaalipalveluissa, vähiten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä teknisissä palveluissa, kuvailee Marianne Pekola-Sjöblom tuloksia.

Eri sektoreista parhaat palvelutyytyväisyys- ja saavutettavuusarviot annettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille. Tyytyväisyysarviot ovat parantuneet lähes kaikilla sektoreilla, eniten teknisissä ja sosiaalipalveluissa. Palvelujen saavutettavuusarviot ovat parantuneet kautta linjan, eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa.


Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634

Liiteaineistot:
Tutkimusraportti Parhaat mahdolliset palvelut kaikille kuntalaisille?

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto laski oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset: Satojen miljoonien eurojen lisäkulut odotettavissa20.4.2018 10:00Tiedote

///KORJATTU 20.4.2018 KELLO 10.12 POISTETTU TOISESTA KAPPALEESTA SANA "UUSI"/// Suomen Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksia. Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen ikäluokka, joista 13 500 olisi lapsia, jotka eivät aiemmin ole olleet varhaiskasvatuksen piirissä. Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen Kuopiossa: Alueille enemmän tilaa maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuksessa13.4.2018 12:30Tiedote

Kuntien ja alueiden erityispiirteet ja vahvuudet olisi tunnistettava nykyistä paremmin maakunta- ja sote-uudistuksessa. Alueet ja kunnat ovat paitsi aluerakenteensa, voimavarojensa sekä väestö- ja työllisyyskehityksensä, myös haasteidensa ja ongelmien osalta hyvin erilaisia. Erilaisuuden unohtuminen näkyy muun muassa suurten kaupunkien aktiivisuutena ajankohtaisessa sote-ja maakuntakeskustelussa.

Kommunförbundet om ramförhandlingarna: Den kommunala ekonomin når sina mål – orosmomenten är en tillräcklig statsandelsfinansiering och kommunernas krympande roll i sysselsättningstalkot12.4.2018 13:11Tiedote

Kommunförbundet välkomnar åtgärderna för att främja sysselsättningen och att förbättra balansen mellan efterfrågan och utbud på arbetskraft. En besvikelse är att det ännu inte är fastslaget om till exempel de kommunbaserade försöken som gett utmärkta sysselsättningsresultat i Tammerfors- och Åboregionerna får fortsätta. Om försöken avslutas leder det till onödigt administrativt krångel och försvårar samordningen av kommunernas och arbets- och näringsförvaltningens resurser. Kommunförbundet kräver att sysselsättningsförsöken fortsätter och att handlingsmodellerna genom lagändringar görs till en bestående del av alliansmodellen för tillväxttjänsterna. Det skulle också ytterligare bidra till de arbetslösas möjligheter att uppfylla aktivitetsvillkoret, säger Kommunförbundets vice verkställande direktör Timo Reina

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme