Uusi suomalaiskeksintö voi saada hampaat pysymään suussa vanhanakin
Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus ja sitä seuraava hampaiden kiinnityksen kato on yleisimpiä hampaiden irtoamisen syitä. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä yleisempää kiinnityskudoksen tuhoutuminen on. Lisäksi parodontiitti on useimmilla oireeton ja tekee myyräntyötään salassa.
– Reiät on ehkä paikattu ja hampaita muutenkin hoidettu, mutta se ei riitä. Elämme nykyään pidempään, ja parodontiitti voi olla syy, miksi lopulta tarvitsemme tekohampaat – ei se, että hampaat olisivat reikäiset, sanoo Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Kirsi Rosenqvist.
Parodontiittia voidaan hillitä lääkeaineilla, kuten syövän hoidossa käytettävällä klodronaatilla. Klodronaatilla on kuitenkin suun kautta annosteltuna sivuvaikutuksia. Kirsi Rosenqvist alkoikin miettiä, voitaisiinko lääkeaine toimittaa hallitusti juuri sinne, missä sitä tarvitaan.
Ratkaisuksi osoittautui bioaktiivinen lasi. Periaatteessa tavallista lasia muistuttavan bioaktiivisen lasin ainesosien suhde on sellainen, että se reagoi kudoksen kanssa ja muodostaa esimerkiksi luukudoksen yhteydessä luuta.
Kun bioaktiivista lasia, lääkeainetta ja fysiologista keittosuolaliuosta sekoitettiin tahnaksi, joka sijoitettiin kymmeneksi minuutiksi ientaskuun, tulokset olivat rohkaisevia.
– Yhdistelmä näyttäisi auttavan parodontiitille tyypillisten kudostuhojen korjaamisessa. Sitä voitaisiin käyttää parantamaan syvien ientaskujen kiinnittymistä ja mahdollisesti korjaamaan syntyneitä kudostuhoja. Näin ihminen saisi pidettyä hampaat suussaan, Kirsi Rosenqvist kuvaa.
Keksintö on patentoitu Keksintösäätiön avustuksella.
– Toivoisimme pääsevämme jatkokehittelemään keksintömme kaupalliseksi tuotteeksi. Hammastuhojen estämisen lisäksi bioaktiivisen lasin ja klodronaatin yhdistelmä saattaisi auttaa myös luuhun esimerkiksi syöpäleikkauksen yhteydessä syntyneiden kuoppien täyttämisessä. Näin uudisluun muodostumista voitaisiin nopeuttaa. Tästä olisi hyötyä erityisesti silloin, jos hoidetaan käsien, jalkojen ja selkärangan luita, joihin kohdistuu normaalielämässä rasitusta.
__________
FaL Kirsi Rosenqvist väittelee 23.5.2014 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "The effect of systemically and locally administered clodronate on bone quality" (Systeemisesti ja paikallisesti annostellun klodronaatin vaikutus luun laatuun). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Viikin Metsätieteiden talo, luentosali 3, Latokartanonkaari 7, Helsinki.
Väitöskirja on myös luettavissa E-thesis-palvelussa.
Lisätiedot:
Kirsi Rosenqvist, puh. 040 512 4993
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto nousi sijalle 94 arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa15.8.2025 10:07:24 EEST | Tiedote
Yliopiston sijoitus on nousussa 2010-luvun suuria yliopistoleikkauksia seuranneiden laskuvuosien jälkeen. ”Nyt kun kehitys on jälleen saatu nousuun, sitä ei tulisi vaarantaa uusilla leikkauksilla”, sanoo vararehtori Anne Portaankorva.
Menetyksiä pohjoisessa, tulokkaita etelässä – ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea13.8.2025 12:38:50 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kylmiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit harvinaistuvat pohjoisessa samalla kun Etelä-Suomeen saapuu lämpimään sopeutuneita lajeja manner-Euroopasta.
Kulttuuriperintöoikeus ei pelasta Venetsiaa12.8.2025 08:39:34 EEST | Tiedote
Maailmanperintöjärjestelmän kyky tarjota oikeudellista suojaa kulttuuriperintökohteille on puutteellinen. Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus osoittaa, ettei jäykkä juridinen järjestelmä tunnista ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
Resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloissa ja kulkeutuvat myös muihin maihin11.8.2025 14:07:31 EEST | Tiedote
Antibiooteille resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloista muualle maailmaan erityisesti sotavammapotilaiden mukana, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollossa. Sairaaloiden ulkopuolella uhkaa ei kuitenkaan ole.
Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme