Paljon liikkuva lapsi reagoi lievemmin stressiin
Psykologian maisteri Silja Martikainen tutkii 5.12.2014 Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään unen ja liikunnan yhteyksiä hyvinvointiin.
Stressijärjestelmien tasapainoinen toiminta ja niiden riittävä reagointi ovat elintärkeitä. Jatkuva stressijärjestelmien kuormittuminen voi kuitenkin johtaa terveydelle haitalliseen krooniseen stressiin.
– Riittävä uni ja liikunta tukevat stressijärjestelmien tasapainoista toimintaa ja vaikuttavat yhdessä hyvinvointiin, toteaa Martikainen.
Martikainen tutkii erityisesti 8-vuotiaiden lasten unen laatua ja sen suhdetta verenpaineeseen ja stressiin, fyysisen aktiivisuuden yhteyttä psykiatrisiin oireisiin sekä 8- ja 12-vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta ja sen suhdetta stressihormoni kortisoliin ja kortisolivasteisiin.
Martikaisen mukaan useista aikaisemmista tutkimustuloksista poiketen terveillä 8-vuotiailla lapsilla uni ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskiä lisäävään kardiovaskulaariseen fenotyyppiin. 8 vuoden iässä fyysisesti aktiiviset lapset kärsivät vähemmän psykiatrisista oireista kuin passiiviset ikätoverinsa. Lisäksi heidän kortisolivasteensa stressiin olivat passiivisia lapsia matalammat.
Martikaisen väitöstutkimus lisää tieteellistä näyttöä unen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä hyvinvointiin lapsilla ja nuorilla. Jatkossa tarvitaan kuitenkin myös kokeellisia pitkittäistutkimuksia löydösten syy–seuraus -suhteiden selvittämiseksi. Tutkimustulokset korostavat liikunnan tärkeyttä lapsuudesta varhaiseen murrosikään.
Psykologian maisteri Silja Martikainen väittelee 5. joulukuuta klo 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Sleep, physical activity, and health in children – a developmental perspective. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34). Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa osoitteessa:
Väittelijän yhteystiedot:
Silja Martikainen, puh.0443531984, s-posti silja.martikainen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme