Suomelle kolme pronssia biologian olympialaisista
Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 61 maata nelihenkisin joukkuein. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Euroopan maista kultaa saivat Venäjä, Saksa, Alankomaat, Unkari ja Romania. Viro ja Ruotsi saivat saman mitalisaaliin kuin Suomi.
- Tanskalaisten isäntien kehittämät kysymykset olivat onnistuneita. Lisäksi opiskelijoille oli etua siitä, että olympialaiset järjestettiin lähellä. Pulmat olivat tutuista teemoista, ja esimerkkeinä käytettiin tuttuja lajeja, kertoo Matias Lommi Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.
- Olympialaisten käytännön tehtävistä on hyvä ottaa mallia esimerkiksi lukion biologian opetukseen. Uusissa opetussuunnitelmien perusteiden luonnoksissa tutkimuksellisuutta onkin selkeästi painotettu. Biologian olympialaiset antavat hyvän vertailukohdan opetuksen sisältöihin ja tasoon muissa maissa.
Käytännön kokeissa kilpailijat pääsivät osoittamaan taitonsa monin tavoin. Kilpailijat muun muassa tunnistivat turskan aivojen rakenteita, arvioivat vieraslajien uhkaa pikkumähkän esiintymiselle, selvittivät inhibition merkitystä entsyymireaktioissa ja tutkivat hiivan aineenvaihdunnan vaiheita. Teoriakokeessa mitattiin osaamista kaikilta biologian aloilta: haasteina olivat muun muassa tuulisen saaren perhosten kynsirakenteiden merkitys ja Lontoon taksikuskien aivojen hippokampuksen koko.
- Tänä vuonna teoreettiset kysymykset perustuivat aiempaa vahvemmin tuoreisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Ilahduttavaa oli, että myös suomalainen biotiede, kuten täpläverkkoperhosilla tehdyt tutkimukset, pääsivät esille, Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta iloitsee.
Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen sekä Aalto-yliopiston Lumarts-laboratorion järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Lommin ja Aivelon lisäksi Veera Partanen Helsingin yliopistosta sekä Isa Uski Biologian ja maantieteen opettajien liitosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaiset järjestetään Vietnamin pääkaupungissa, Hanoissa.
Lisätietoja:
Matias Lommi, Biologian ja maantieteen opettajien liitto ry
+ 358 50 597 9417, matias.lommi@gmail.com
Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto
+ 358 40 828 6466, tuomas.aivelo@helsinki.fi
Kilpailijat:
Niilo Lehtikuja, p. +358 50 412 1044
Elias Nietosvaara, p. +358 50 349 5947
Oula Norman, p. +358 44 981 9997
Jori Torkkila, p. +358 40 938 9328
Kuva kilpajoukkueesta löytyy osoitteesta: https://www.dropbox.com/s/re4ii5h5orl06y5/IBO2015_team.jpg?dl=0
Kuvassa oikella ylhäällä joukkueen tanskalaisopas Christian Nordstrøm, kilpailijiat Niilo Lehtikuja, Oula Norman ja Jori Torkkila sekä tuomariston jäsen Isa Uski. Alarivissä vasemmalla Veera Partanen ja oikealla Tuomas Aivelo, molemmat tuomariston jäseniä, ja keskellä Elias Nietosvaara.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Aivelo
Helsingin yliopisto
+358 40 828 6466
tuomas.aivelo@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme