Helsingin yliopisto

Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin

Jaa

Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Kuvassa näkyvät aivoalueet, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä runsaaseen ultraprosessoitujen ruokien käyttöön. Harmaalla merkityillä alueilla solutiheys on pienempi. Tämä voi viitata hermosolujen vähenemiseen eli näiden aivoalueiden toiminnan heikentymiseen. Vihreällä merkityillä alueilla solutiheys on suurempi. Tämä saattaa kertoa tulehduksellisista muutoksista aivoissa.
Kuvassa näkyvät aivoalueet, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä runsaaseen ultraprosessoitujen ruokien käyttöön. Harmaalla merkityillä alueilla solutiheys on pienempi. Tämä voi viitata hermosolujen vähenemiseen eli näiden aivoalueiden toiminnan heikentymiseen. Vihreällä merkityillä alueilla solutiheys on suurempi. Tämä saattaa kertoa tulehduksellisista muutoksista aivoissa. Kuva: Tutkijat

Runsas ultraprosessoidun ruoan syöminen on liitetty tutkimuksissa moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ultraprosessoidun ruoan käytön yhteyttä aivojen rakenteeseen. 

—  Löytömme viittaavat siihen, että runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövillä tapahtuu rakenteellisia  muutoksia niillä aivojen alueilla, jotka säätelevät syömiskäyttäytymistä, kuten hypotalamuksessa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa. Tämä voi mahdollisesti johtaa ylensyönnin kierteeseen. Yhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia ja kokeellisia tutkimuksia, tutkija Arsène Kanyamibwa sanoo Helsingin yliopistosta. 

Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteys ultraprosessoidun ruoan ja ylensyönnin välillä ei selity pelkästään elimistöön syntyvillä tulehduksilla ja lihavuudella. Aivojen muutokset saattavat selittyä myös ultraprosessoitujen ruokien ainesosilla ja lisäaineilla, kuten emulgointiaineilla. 

Kanyamibwan mielestä ultraprosessoituihin ruokien epäterveellisiin vaikutuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niin osana henkilökohtaisia ruokavalintoja, elintarvikkeiden säätelyä kuin ravitsemuspolitiikkaa. 

Kanyamibwa muistuttaa, että kaikkia prosessoituja ruokia ei ole kuitenkaan syytä vältellä. 

— Erityisesti monet kasvisperäiset prosessoidut ruoat, kuten pakastekasvikset, ovat suositeltavia. Hyvä esimerkki prosessoinnin hyödyistä on myös maidon pastörointi. Sen sijaan ongelmallisia ovat tuotteet, jotka sisältävät paljon kemiallisesti muokattuja ainesosia ja lisäaineita, kuten prosessoidut lihatuotteet.  Viime vuonna julkaistut ravitsemus- ja ruokasuositukset ovat hyvä perusta syömiselle.

Tutkimuksessa höydynnettiin brittiläistä biopankkia. Aineistona oli noin 30 000 keski-ikäistä brittiläistä. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopistossa toimiva O’Brain Lab tutkimusryhmä, joka tutkii aivojen ja lihavuuden yhteyttä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Montrealin neurologisen instituutin kanssa. 

Katso tutkijan video aiheesta.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Metabolic Health and Disease -lehdessä.

Tutkija vastaa yhteydenottopyyntöihin englannin kielellä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa näkyvät aivoalueet, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä runsaaseen ultraprosessoitujen ruokien käyttöön. Harmaalla merkityillä alueilla solutiheys on pienempi. Tämä voi viitata hermosolujen vähenemiseen eli näiden aivoalueiden toiminnan heikentymiseen. Vihreällä merkityillä alueilla solutiheys on suurempi. Tämä saattaa kertoa tulehduksellisista muutoksista aivoissa.
Kuvassa näkyvät aivoalueet, jotka olivat tutkimuksessa yhteydessä runsaaseen ultraprosessoitujen ruokien käyttöön. Harmaalla merkityillä alueilla solutiheys on pienempi. Tämä voi viitata hermosolujen vähenemiseen eli näiden aivoalueiden toiminnan heikentymiseen. Vihreällä merkityillä alueilla solutiheys on suurempi. Tämä saattaa kertoa tulehduksellisista muutoksista aivoissa.
Kuva: Tutkijat
Lataa

Tietoa Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye