Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Runsas ultraprosessoidun ruoan syöminen on liitetty tutkimuksissa moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ultraprosessoidun ruoan käytön yhteyttä aivojen rakenteeseen.
— Löytömme viittaavat siihen, että runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövillä tapahtuu rakenteellisia muutoksia niillä aivojen alueilla, jotka säätelevät syömiskäyttäytymistä, kuten hypotalamuksessa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa. Tämä voi mahdollisesti johtaa ylensyönnin kierteeseen. Yhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia ja kokeellisia tutkimuksia, tutkija Arsène Kanyamibwa sanoo Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteys ultraprosessoidun ruoan ja ylensyönnin välillä ei selity pelkästään elimistöön syntyvillä tulehduksilla ja lihavuudella. Aivojen muutokset saattavat selittyä myös ultraprosessoitujen ruokien ainesosilla ja lisäaineilla, kuten emulgointiaineilla.
Kanyamibwan mielestä ultraprosessoituihin ruokien epäterveellisiin vaikutuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niin osana henkilökohtaisia ruokavalintoja, elintarvikkeiden säätelyä kuin ravitsemuspolitiikkaa.
Kanyamibwa muistuttaa, että kaikkia prosessoituja ruokia ei ole kuitenkaan syytä vältellä.
— Erityisesti monet kasvisperäiset prosessoidut ruoat, kuten pakastekasvikset, ovat suositeltavia. Hyvä esimerkki prosessoinnin hyödyistä on myös maidon pastörointi. Sen sijaan ongelmallisia ovat tuotteet, jotka sisältävät paljon kemiallisesti muokattuja ainesosia ja lisäaineita, kuten prosessoidut lihatuotteet. Viime vuonna julkaistut ravitsemus- ja ruokasuositukset ovat hyvä perusta syömiselle.
Tutkimuksessa höydynnettiin brittiläistä biopankkia. Aineistona oli noin 30 000 keski-ikäistä brittiläistä. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopistossa toimiva O’Brain Lab tutkimusryhmä, joka tutkii aivojen ja lihavuuden yhteyttä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Montrealin neurologisen instituutin kanssa.
Katso tutkijan video aiheesta.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Metabolic Health and Disease -lehdessä.
Tutkija vastaa yhteydenottopyyntöihin englannin kielellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arsene KanyamibwaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
arsene.kanyamibwa@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiKuvat

Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Amikseen vai lukioon? Ysiluokkalaisen motivaatio matematiikassa ja äidinkielessä ennustaa valintaa9.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Motivaatio opiskella matematiikkaa ja äidinkieltä peruskoulun viimeisen vuoden aikana ennustaa päättöarvosanoja ja on merkittävästi yhteydessä valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme