Kuluttaja markkinoijan ohjailtavissa?

Jaa
Valtiotieteiden maisteri Liina Puustinen tutkii 18.4. tarkastettavassa väitöksessään markkinoinnin maailmaa kriittisen yhteiskuntatieteellisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Puustinen tarkastelee, miten mainonnan instituutiot pyrkivät hienovaraisesti ja huomaamatta hallinnoimaan kuluttajia erilaisten luokittelumenetelmien ja käytäntöjen avulla. Tutkimus lisää ymmärrystä niistä mainontaan liittyvistä menetelmistä, kulttuurisista ajatusmalleista ja puhetavoista, joiden kautta kuluttaja tehdään ymmärrettäväksi ja markkinoinnin kohteeksi.

Puustinen on kerännyt tutkimusaineistonsa mainonnan ja mediasuunnittelun ammattilaisilta kvalitatiivisin teemahaastatteluin. Hän identifioi markkinoinnin kohderyhmäajattelua määrittäviä diskursiivisia luokituksia ja analysoi, millaisia toimija-asemia kuluttajille ja markkinoijille luokitusten kautta rakentuu, eli miten kuluttajien toimintaan pyritään vaikuttamaan luokitusten avulla.


Puustisen metodologinen lähestymistapa on foucalt’lainen diskurssianalyysi, jossa kuluttajan ja markkinoijan suhde nähdään valtasuhteena ja mainontaa ja kulutustutkimusta tarkastellaan hallinnan välineenä. Viitekehys tarjoaa analyyttisen näkökulman, joka kohdistaa huomion niihin diskursiivisiin ja sosiaalisiin käytäntöihin, joiden kautta mainonnan ammattilaiset muokkaavat kuluttajien toimintaa. Näkökulma kiinnittää huomiota siihen tietoon, jonka avulla kuluttajia markkinoilla hallitaan sekä kuluttajaidentiteetteihin, joita markkinoijat tiedon avulla rakentavat ja kuluttajille tarjoavat. Todellisilla kuluttajilla kuitenkin on mahdollisuus käyttäytyä toisin kuin mainostaja on toivonut. Markkinoijat eivät siis voi pakottaa ihmisiä ostamaan tiettyjä tuotteita tai palveluita, mutta he pyrkivät saamaan ihmiset itse haluamaan tuotteita ja hallinnoimaan näin itseään.

Puustisen tutkimustuloksina syntyy kuusi epämuodollista diskursiivista kategoriaa, joita mainonnan ammattilaiset käyttävät kuluttajista. Kuluttajalle annettu subjektiasema voi olla rationaalinen, itseääntoteuttava, pakeneva, oikukas, manipuloitava tai tämä voi näyttäytyä mainostajia ohjailevana kuningaskuluttajana. Diskursiivisissa kuluttajaluokitteluissa ilmenee kuitenkin päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Haastatteluissa mainonnan ammattilaiset rakentavat omaa erityistä asemaansa asettaen mahdolliset kuluttajat ’toisiksi’. Toisinaan haastateltavat voivat kuitenkin puhua itsestään kuluttajina.

Lopuksi Puustinen pohtii kuluttajien ja kohderyhmien asemaa mainonnan instituutioissa kauppatavaroina. Liiketalouden tuotantolinjan lopputuotteena ei ole vain tuote, vaan tuotekehittelyn tavoitteena on tuottaa samalla sen kuluttaja. Tarkastelemalla mainonnan ammattilaisten pyrkimyksiä kuluttajuuden hallintaan piirtyy esiin se, millaisissa vallan verkostoissa ihmiset toimivat kulutuskulttuurissa.

Suomalaisen viestinnän ja mediatutkimuksen piirissä mainontaa on tutkittu vähän, Puustisen väitöstutkimus tuo siihen tervetulleen lisän.

Valtiotieteiden maisteri Liina Puustinen väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa viestinnän alaan kuuluvasta aiheesta Kuluttajamuotti-Kuluttajuuden tuottamisesta mainonnan instituutioissa (Consumer Mould. Production of Consumerhood in Advertising Institutions.).

Väitöskirjan on kustantanut Gaudeamus ja sitä myy Kolmen sepän kirjakauppa, Yliopistokirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa sekä hyvin varustetut kirjakaupat kautta maan.

Liina Puustinen toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella projektintutkijana. Hän on toimittanut yhdessä Anna Mäkelän ja Iiris Ruohon kanssa teoksen Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen (2006). Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluu kulutus- ja mediakulttuuri, mainonta sekä sukupuoli.

Väittelijän yhteystiedot:

Liina Puustinen, puh. (09) 191 24930, sähköposti liina.puustinen(at)helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye