Kosmologisia etäisyyksiä voi laskea yksinkertaisesti yhteen

Arkielämässä suoraa viivaa pitkin mitattu etäisyys pisteestä A pisteeseen C on yhtä suuri kuin etäisyys A:sta B:hen plus etäisyys B:stä C:hen. Aika-avaruudessa mitattujen kosmologisten etäisyyksien tapauksessa tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tämä yksinkertainen yhteenlaskusääntö voi olla väärin ainakin kahdesta syystä.
Ensinnäkin avaruus voi olla kaareva eikä tasainen. Toisekseen voi olla, että maailmankaikkeutta ei voi approksimoida homogeenisena ja isotrooppisena, kuten yleensä oletetaan - epätasaisuudet voisivat siis vaikuttaa etäisyyksien yhteenlaskuun.
- Avaruuden olettaminen täysin samanlaiseksi kaikissa paikoissa ja suunnissa on eräs maailmankaikkeuden tutkimisen tukipilareita. Sen vakautta pitää testata tarkkaan, sanoo kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta.
Jos me olemme pisteessä A, niin pisteessä C olevan kaukaisen kohteen etäisyyden meistä voi mitata tyypin Ia supernovien avulla. Mitä himmeämpi supernova, sitä kauempana se on. Tällä perusteella pääteltiin vuonna 1998 maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen, ja siitä myönnettiin fysiikan Nobelin palkinto vuonna 2011. Se, mikä oli eturintamaa 17 vuotta sitten, on nyt rutiinia: etäisyyksien määrittäminen supernovien avulla on helppoa.
Tutkijat käyttivät hyväkseen valoa taittavien galaksien painovoimaa
Vaikeampaa on mitata supernovan etäisyys jostakin kohteesta, jossa me emme ole, eli pisteiden B ja C välinen etäisyys. Se on kuitenkin mahdollista käyttämällä hyväksi sitä, miten galaksien painovoima taittaa valoa. Kun valonsäde kulkee galaksin läheltä, galaksi vetää valoa puoleensa ja siten taittaa sen sädettä. Valon taipumiskulma on verrannollinen galaksin ja lähteen väliseen etäisyyteen.
Tutkijat eivät työssään löytäneet mitään todisteita poikkeamille homogeenisuus- ja isotrooppisuusapproksimaatiosta. He eivät myöskään löytäneet todisteita siitä, että avaruus olisi kaareva. Työssään he rajoittivat sitä, kuinka kaareva avaruus voi olla.
Viite:
Syksy Räsänen, Krzysztof Bolejko, Alexis Finoguenov, New Test of the Friedmann-Lemaître-Robertson-Walker Metric Using the Distance Sum Rule, Physics Review Letters, http://journals.aps.org/prl/abstract/10.1103/PhysRevLett.115.101301
Kuvan copyright: ESA/Hubble & NASA
Lisätietoja antaa Syksy Räsänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, puhelin 045 635 7214,syksy.rasanen@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme