Kosmologisia etäisyyksiä voi laskea yksinkertaisesti yhteen
22.9.2015 14:39:46 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Arkielämässä suoraa viivaa pitkin mitattu etäisyys pisteestä A pisteeseen C on yhtä suuri kuin etäisyys A:sta B:hen plus etäisyys B:stä C:hen. Aika-avaruudessa mitattujen kosmologisten etäisyyksien tapauksessa tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tämä yksinkertainen yhteenlaskusääntö voi olla väärin ainakin kahdesta syystä.
Ensinnäkin avaruus voi olla kaareva eikä tasainen. Toisekseen voi olla, että maailmankaikkeutta ei voi approksimoida homogeenisena ja isotrooppisena, kuten yleensä oletetaan - epätasaisuudet voisivat siis vaikuttaa etäisyyksien yhteenlaskuun.
- Avaruuden olettaminen täysin samanlaiseksi kaikissa paikoissa ja suunnissa on eräs maailmankaikkeuden tutkimisen tukipilareita. Sen vakautta pitää testata tarkkaan, sanoo kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta.
Jos me olemme pisteessä A, niin pisteessä C olevan kaukaisen kohteen etäisyyden meistä voi mitata tyypin Ia supernovien avulla. Mitä himmeämpi supernova, sitä kauempana se on. Tällä perusteella pääteltiin vuonna 1998 maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen, ja siitä myönnettiin fysiikan Nobelin palkinto vuonna 2011. Se, mikä oli eturintamaa 17 vuotta sitten, on nyt rutiinia: etäisyyksien määrittäminen supernovien avulla on helppoa.
Tutkijat käyttivät hyväkseen valoa taittavien galaksien painovoimaa
Vaikeampaa on mitata supernovan etäisyys jostakin kohteesta, jossa me emme ole, eli pisteiden B ja C välinen etäisyys. Se on kuitenkin mahdollista käyttämällä hyväksi sitä, miten galaksien painovoima taittaa valoa. Kun valonsäde kulkee galaksin läheltä, galaksi vetää valoa puoleensa ja siten taittaa sen sädettä. Valon taipumiskulma on verrannollinen galaksin ja lähteen väliseen etäisyyteen.
Tutkijat eivät työssään löytäneet mitään todisteita poikkeamille homogeenisuus- ja isotrooppisuusapproksimaatiosta. He eivät myöskään löytäneet todisteita siitä, että avaruus olisi kaareva. Työssään he rajoittivat sitä, kuinka kaareva avaruus voi olla.
Viite:
Syksy Räsänen, Krzysztof Bolejko, Alexis Finoguenov, New Test of the Friedmann-Lemaître-Robertson-Walker Metric Using the Distance Sum Rule, Physics Review Letters, http://journals.aps.org/prl/abstract/10.1103/PhysRevLett.115.101301
Kuvan copyright: ESA/Hubble & NASA
Lisätietoja antaa Syksy Räsänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, puhelin 045 635 7214,syksy.rasanen@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
