Sisäsiitoksen välttäminen näyttää olevan mahdollista vielä parittelun jälkeenkin
Ala-Honkolan mallilajinaan käyttämät kääpiöhammaskarpit eivät vältelleet sukulaistensa kanssa parittelua, mutta niillä näytti olevan muita tunnetusti haitallisen sisäsiittoisuuden välttämistapoja. Omien veljien kanssa parittelun jälkeen naaraiden siittiövarastot olivat pienemmät verrattuna ei-sukulaisten kanssa parittelun jälkeisiin varastoihin.
Havainto tukee tulkintaa, että naaraat kykenevät säätelemään siittiöiden määrää elimistössään. Kyseisen lajin naaraat säilövät siittiöitä lisääntymiselimistössään jopa kuukausia parittelun jälkeen. Näin ollen veljien pienempi siittiömäärä naaraan sisällä todennäköisesti johtaa niiden heikompaan hedelmöitysmenestykseen. Sisäsiitoksen vaikutuksia lisääntymiskäyttäytymiseen ei ole aiemmin juuri tutkittu.
Useiden koiraiden kanssa parittelusta hyötyä ja haittaa
Parittelukumppani valitaan usein ennen parittelua jonkin kumppanin laadusta kertovan ominaisuuden perusteella. Usein naaraat kuitenkin parittelevat useamman kuin yhden koiraan kanssa lyhyen ajan sisällä. Tällöin seksuaalivalinta jatkuu parittelun jälkeen eri koiraiden siittiöiden välisenä spermakilpailuna. Naaraat saattavat myös suosia tiettyjen koiraiden siittiöitä, jolloin näiden hedelmöittämien munien määrä lisääntyy.
Kääpiöhammaskarppien tapauksessa useiden koiraiden kanssa paritelleet naaraat saivat poikasia todennäköisemmin kuin yhden koiraan kanssa paritelleet. Kuitenkin useiden kanssa paritelleiden naaraiden poikaset sukukypsyivät myöhemmin kuin yhteen kumppaniin pitäytyneiden naaraiden, eli polyandriasta
aiheutui naaraille myös haittaa.
Naaraan pienuus kertoo sen hedelmällisyydestä
Oletusarvoisesti koiraiden tulisi suosia muita hedelmällisempiä naaraita. Aiemmista tutkimustuloksista poiketen Ala-Honkolan tutkimat kääpiöhammaskarppikoiraat suosivat pienikokoisia naaraita suurien kustannuksella. Syynä on todennäköisesti spermakilpailun välttäminen.
Pienet naaraat ovat usein nuoria neitsyitä, joiden kanssa koiraat saavat maksimaalisen poikaslauman. Kääpiöhammaskarppien kohdalla ensimmäiseksi parittelemaan ehtinyt koiras saa naaraan kanssa seuraajiaan enemmän jälkeläisiä.
DI, FM Outi Ala-Honkola väittelee 30. lokakuuta kello 12 Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Pre- and post-copulatory sexual selection in the least killifish, Heterandria formosa" (Parittelua edeltävä ja parittelun jälkeinen seksuaalivalinta, tutkimuskohteena kääpiöhammaskarppi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 2041, Viikinkaari 5.
Väittelijän yhteystiedot
Outi Ala-Honkola
Puhelin 0400 815 674
outi.ala-honkola@helsinki.fi
Tietoa väittelijästä
Outi Ala-Honkola (o.s. Pihlajamäki) on syntynyt Rovaniemellä 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Parkanon lukiossa vuonna 1991.
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Amikseen vai lukioon? Ysiluokkalaisen motivaatio matematiikassa ja äidinkielessä ennustaa valintaa9.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Motivaatio opiskella matematiikkaa ja äidinkieltä peruskoulun viimeisen vuoden aikana ennustaa päättöarvosanoja ja on merkittävästi yhteydessä valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme