Perintöverotus syrjii sateenkaariperheiden lapsia
Nämä tiedot selviävät Helsingin yliopistossa tehdystä kansainvälisestä kyselytutkimuksesta.
Tervetuloa tutkimuksen tulosten julkistamistilaisuuteen
Aika: tiistaina 8.3.2016 klo 9.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Porthanian Lehtisali (P219), Yliopistonkatu 3.
Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.
Tilaisuudessa akatemiatutkija Antu Sorainen kertoo tarkemmin tutkimuksen tuloksista. Professori Urpo Kangas keskustelee siitä, onko perintölainsäädännössä korjattavaa esimerkiksi sen vuoksi, että perintöverotus syrjii useita sateenkaariperheiden lapsia.
Maailmanlaajuisesti uraauurtava kysely
Kansainvälinen kyselytutkimus Perinnöt ja testamentit seksuaalisesti marginalisoiduissa ryhmissä tehtiin verkossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, romaniaksi ja unkariksi. Se on ensimmäinen aiheesta tehty laaja kysely maailmassa ja antaa tärkeää tietoa EU:ssa käytävään keskusteluun lesbojen ja homojen oikeuksista eri maissa.
Helsingissä suurimmat queer-perinnöt
Tutkimuksesta käy ilmi, että yli 63 prosenttia LGBT-ryhmiin kuuluvista (lesbot, homot ja trans-ihmiset) kokee, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa perintölainsäädännöstä. Kolme kymmenestä homomiehestä mutta vain kaksi kymmenestä lesbosta on tehnyt testamentin.
Mediaani queer-perintö Suomessa on noin 30 000 euroa, kun perinnöt maassamme keskimäärin olivat noin 80 000 euroa vuonna 2015. Suurimmat lesbojen, homojen ja trans-ihmisten perinnöt saadaan Helsingissä.
Lähes joka kymmenes kaikista seksuaalisesti marginalisoituihin ryhmiin kuuluvista ihmisistä on ollut osallisena perintöriidassa, useimmiten sisarusten tai kaukaisempien sukulaisten kanssa, ei omien vanhempien.
Yli tuhat vastausta
Tutkimuksen toteutti akatemiatutkija, dosentti Antu Sorainen osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Perinnöt ja testamentit seksuaalisesti marginalisoiduissa ryhmissä. Se tehtiin Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella sukupuolentutkimuksen oppiaineessa VTM Anna Heinosen avustuksella.
Kyselyyn vastasi yli tuhat ihmistä, joista puolet Suomesta. Noin 5 prosenttia vastaajista oli ruotsinkielisiä. Dosentti Antu Sorainen on kerännyt myös laajan haastatteluaineiston tutkimuksen tueksi.
Yhteydenotot:
Akatemiatutkija, dosentti Antu Sorainen, puhelin: 044 533 1984, sähköposti antu.sorainen@helsinki.fi
Sorainen on tavoitettavissa torstaina 3.3. klo 12.30 asti ja jälleen perjantaina 4.3. klo 10.00 alkaen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme