Aivot ovat mukana sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
Kujala tarkastelee mitä tapahtuu aivoissa, kun havainnoidaan toisen ihmisen tunnetiloja kasvonilmeistä ja kehon eleistä. Hän tutkii sosiaalisen informaation käsittelyä nykyaikaisten aivokuvannusmenetelmien, toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) ja magnetoenkefalografian (MEG) avulla.
Kujalan väitöksestä selviää, että toisen ihmisen kivun kasvonilmettä katsottaessa ne aivoalueet, jotka osallistuvat myös itse koettuun kipuun, aktivoituivat sitä voimakkaammin, mitä voimakkaampaa kipua kasvonilmeen arveltiin välittävän. Aivoaktivaatio oli myös yhteydessä katselijan empatiakykyihin. -Tulokset antavat myös viitteitä siihen, mitä tapahtuu kun haukotus tarttuu, Kujala toteaa. -Mitä heikompaa mantelitumakkeen aktivaatio on havainnon aikana, sitä enemmän koehenkilö tuntee tarvetta haukotella itse katsellessaan haukottelevia kasvoja.
Kujala tutkii lisäksi vuorovaikutuksen havaitsemista kahden ihmisen tai kahden koiran sosiaalisista eleistä. Kummankin lajin vuorovaikutuseleiden katselu aktivoi aivoja samankaltaisesti, mutta koirien elekieleen perehtyneiden asiantuntijoiden
aivovasteet kehon ja muiden havaintokohteiden käsittelyyn erikoistuneilla alueilla
erottelevat koirien vuorovaikutustilanteet samaan tapaan kuin ihmisten väliset vastaavat tilanteet. Sen sijaan kontrollikoehenkilöillä vastaavanlainen erottelu on havaittavissa vain ihmisten vuorovaikutuksen katselun aikana. Nämä alustavat tulokset viittaisivat siihen, että aivovasteet voivat muovautua reagoimaan myös toisen lajin elekieleen.
Tutkimus väitöskirjaa varten on tehty Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikössä.
Filosofian maisteri Miiamaaria Kujala väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kognitiotieteen alaan kuuluvasta aiheesta Social perception and cognition: processing of gestures, postures and facial expressions in the human brain. Vastaväittäjänä toimii professori Aina puce Indianan yliopistosta, USA:sta. Väitöstilaisuus järjestetään 22.6. klo 12 Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Teknillisen fysiikan talo, auditorio F239a, Otakaari 3 A, Espoo.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6328-2
Väittelijän yhteystiedot:
Miiamaaria Kujala, p. 050 344 2734
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme