Laktoosi-intoleranssi näyttää suojaavan lihomiselta – mutta miksi?

Perhe- ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa ruumiinpainon vaihtelusta selittyy perinnöllisillä tekijöillä. FM Johannes Kettunen tutki väitöstyössään lihavuuden ja siihen liittyvän liittyvän aineenvaihdunnan sekä perinnöllisten tekijöiden vuorovaikutusta.

Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä Kettunen tarkasteli laktaasigeenin vaikutusta ruumiin rakenteeseen; tutkimusaineistona oli 31 720 eurooppalaista, joiden laktoosin sietokyky selvitettiin geenitestillä. Tulokset osoittivat, että laktoosi-intoleranssia aiheuttavaa geenimuotoa kantavilla henkilöillä oli tilastollisesti merkittävästi pienempi ruumiinpaino ja painoindeksi kuin niillä, jotka sietivät laktoosia. Pituuskasvuun laktoosi-intoleranssilla sen sijaan ei ollut vaikutusta.
”Tämän tutkimuksen perusteella emme voi sanoa, mistä painoero johtuu. Mahdollisesti syynä on laktoosia sietävien suurempi energiansaanti tai laktoosin aiheuttamat oireet intolerantikoilla, mutta tähän kysymykseen emme vielä saaneet vastausta”, Kettunen toteaa.

Väitöskirjan toisessa osatyössä tutkittiin painoindeksiä; tutkimusaineistona oli 10 535 henkilöä 4 401 kaksosperheestä kuudesta Euroopan maasta. Tulokset vahvistivat aiempia tutkimuksia, joissa kromosomialueet 3q29 ja 7q36 on kytketty lihavuusalttiuteen.

Kettunen tutki myös aineenvaihdunta-, geeniekspressio- ja geenimerkkidataa suomalaisessa väestöotoksessa joka koostui 518 henkilöstä. Geeneistä, joiden toiminta oli vahvasti yhteydessä toisiinsa, muodostettiin geeniverkkoja ja tutkittiin niiden yhteyksiä aineenvaihduntatekijöiden kanssa. ”Tarkastelimme kaikkien verkkoon kuuluvien geenien toimintaa samanaikaisesti ja vertasimme verkoston toimintaa aineenvaihduntatuotteiden tasoihin, kuten esimerkiksi kolesteroliin tai omega-rasvahappoihin. Havaitsimme muun muassa, että tulehdukseen liittyvällä geeniverkolla oli vahva yhteys 80 seerumin aineenvaihduntatekijän kanssa 134 mitatusta”, Kettunen kertoo.

“Näiden tulosten perusteella lihavuutta ei paranneta, mutta ne auttavat osaltaan selvittämään lihomisen ja painonhallinnan mekanismeja sekä tunnistamaan ne, joilla on erityisen suuri riski lihomiseen”, Kettunen sanoo. Hän huomauttaa, että tämänkaltaiseen riskitekijöiden seulontaan liittyy luonnollisesti myös eettisiä kysymyksiä, mutta niitä hän ei omassa väitöstutkimuksessaan ole käsitellyt.

FM Johannes Kettunen väittelee 17.9.2010 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Examination of Genetic Components Affecting Human Obesity-Related Quantitative Traits". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8.

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 020 610 8186
Sähköposti: johannes.kettunen@thl.fi