Piilevät oireet syynä aivoinfarktipotilaan työkyvyttömyyteen

Neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti Tatu Kaurasen väitöskirjassa tutkittiin työikäisten aivoinfarktipotilaiden neuropsykologisia häiriöitä, niistä toipumista ja oireiston merkitystä potilaiden työhön paluulle ja sairauden perusteella myönnettyjen taloudellisten tukien käytölle. Helsingin ja Uudenmaan sekä Lapin sairaanhoitopiireistä valittuja 230 potilasta seurattiin neuropsykologisten tutkimusten avulla kahden vuoden ajan sairastumisesta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen rekisteritietoja potilaille sairastumisen perusteella myönnetyistä etuuksista.

Huomaamatta jäävät oireet käyvät kalliiksi

Tutkimuksen mukaan neuropsykologinen oireisto voidaan pääpiirteissään kuvata luotettavasti jo akuutin sairaalahoidon loppuvaiheessa, jolloin tietoa neuropsykologisista oireista päästään hyödyntämään jo toipumisen alkuvaiheista lähtien.

Kauranen osoitti, että neljällä kymmenestä muutoin oireettomasta potilaasta voitiin todeta aivoinfarktin aiheuttamia tiedonkäsittelyn ongelmia. Häiriöt olivat merkittäviä, sillä jokainen ensimmäisten viikkojen aikana todettu tiedonkäsittelyhäiriö kaksinkertaisti potilaan riskin olla työkyvytön puoli vuotta myöhemmin.

– Tulokset ovat vahva perustelu varhain toteutettujen neuropsykologisten tutkimusten resursoimisen puolesta koko maassa, parhaiden yliopistosairaaloiden neurologian klinikoiden mallin mukaisesti, Kauranen toteaa. – Erityisen tärkeää potilaiden neuropsykologisten häiriöiden järjestelmällinen varhainen arviointi olisi työikäisten potilaiden kohdalla.

Neuropsykologiset häiriöt riesana myös työelämän ulkopuolella

Keskittyminen työkyvyn palautumiseen aivoinfarktin epäsuoria kustannuksia selvittävässä aivoinfarktitutkimuksessa on Kaurasen mukaan eittämättä tärkeää, mutta osin riittämätöntä sikäli, että esimerkiksi Suomessa joka kolmas työikäinen ei ole työllinen.

Aivoinfarktin seurauksien ymmärtämiseksi olisi pyrittävä kuvaamaan osallistuvan ja tuottavan toiminnan esteitä koko työikäisen väestön osalta. Selvittämällä aivoinfarktin aiheuttaman haitan perusteella myönnettyjen taloudellisten tukien käyttöä ja käyttöä lisääviä tekijöitä tutkimuksessa pystyttiin analysoimaan samalla kertaa sekä työllisiä että sairastuessaan työelämän ulkopuolella olleita potilaita. Aivoinfarktin aiheuttaman haitan perusteella myönnettyjä taloudellisia etuuksia, kuten sairauspäivärahoja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja vammaistukia, käytettiin keskimäärin lähes vuoden ajan sairastumisen jälkeen. Eniten tukien käyttöä terveydellisistä tekijöistä lisäsivät sydämen eteisvärinä ja suoraan aivoinfarktiin liittyvistä tekijöistä neuropsykologinen oireisto.

- Neuropsykologiset häiriöt näyttävät olevan keskeisessä asemassa aivoinfarktin epäsuorien kustannusten muodostumisessa. Tutkimus antaa toivottavasti pontta aivoinfarktipotilaiden hoidon kehittämiseen myös akuuttihoidon jälkeisessä toipumisessa, Kauranen sanoo.

PsL Tatu Kauranen väittelee 22.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Productivity-related cognitive impairments after ischaemic stroke vastaväittäjänään dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopistosta. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XII.  Väitöksen tiivistelmä on luettavissa e-thesis-palvelussa