Avartuva maailma – Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta

Kartta ei ole historian aikana ollut vain ympäristön luonnonmukainen kuva, vaan karttoja on tehty opettamaan kristillistä pelastussuunnitelmaa ja tietä taivaaseen. Antiikista lähtien karttoja on käytetty maaomistuksen osoittamiseen, verotuksen järjestämiseen ja sotilasosastojen siirtojen suunnitteluun. Karttoja on käytetty julistamaan valtiaitten suuruutta. Kartoilla on myös pönkitetty luuloja tiedon sijasta.

Kansalliskirjaston A. E. Nordenskiöldin kokoelma on maailman arvokkaimpia vanhojen karttojen kokoelmia. Se sisältää aineistoa 1400-luvulta 1900-luvun alkuun. Ennen vuotta 1800 painettuja karttoja – atlaksina, karttakirjoina ja irtokarttoina – on lähes 24 000. Kokoelma sai alkunsa, kun luonnontutkija ja pohjoisten alueiden tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) ryhtyi keräämään vanhoja karttoja ja matkakuvauksia valmistellakseen vaativia tutkimusretkiä Jäämerelle. Kymmenen retkensä aikana ja erityisesti niiden jälkeen Nordenskiöld paneutui karttojen laadinnan historiaan, joka 1800-luvun lopulla oli vielä lähes tutkimaton ala. Perustavilla tutkimuksillaan hänestä tuli kartografian historian uranuurtaja.

Nordenskiöldin kuoleman jälkeen 1901 ainutlaatuinen kokoelma ostettiin Suomeen. Kokoelman merkitystä osoittaa, että kun Unesco perusti kulttuurin ja luonnon maailmanperintöohjelman rinnalle kirjallisen perinnön ohjelman Memory of the World, A. E. Nordenskiöldin kokoelma nimettiin 1997 luetteloon ensimmäisten valittujen joukossa.

Näyttelyn ensimmäinen osa esittelee kokoelman ja sen avulla maailman avartumisen suuren kertomuksen. Toinen osa esittelee A. E. Nordenskiöldin monivaiheisen elämän ja saavutukset monella tieteenalalla sekä hänen värikkään aikakautensa. Nordenskiöld syntyi, kävi koulunsa, opiskeli ja aloitti huipulle johtaneen tutkijanuransa Suomessa. Maan poliittisen historian käänteissä hän joutui lähtemään kotimaastaan. Uudet mahdollisuudet avautuivat pian Ruotsissa, jossa hänestä tuli yksi aikakauden arvostetuimmista tiedemiehistä. Nordenskiöld vaikutti myös monilla yhteiskuntaelämän alueilla niin Ruotsissa kuin kansainvälisesti.

Näyttely on tehty yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa.

Sisällön suunnittelu ja käsikirjoitus: yli-intendentti Jouni Kuurne, professori Tapio Markkanen, FM Leena Miekkavaara ja FM Anna-Maija Pietilä-Ventelä.

- - - - - - - - -

Esineistö on sekä Kansalliskirjaston että Suomen kansallismuseon kokoelmista. Kokonais-kuvaa täydentävät John Nurmisen Säätiön, Helsingin yliopiston geologian museon, Tekniikan museon ja Tiedekeskus Heurekan näyttelyyn lainaamat kohteet.

Näyttelyvieraalla on mahdollisuus selata näyttelytekstejä omalla mobiililaitteellaan sekä mahdollisuus palata teksteihin vielä myöhemmin esimerkiksi kotoaan käsin. 

- - - - - - - - - -

Näyttelyn aihepiiristä kertoo uusi kirja

Avartuva maailma – Kartta-aarteita A. E. Norden-skiöldin kokoelmasta, jossa kuvataan maantieteellisen maailmankuvan laajenemista, A. E. Nordenskiöldin elämää ja hänen ainutlaatuinen kokoelmansa. Kirjoittajina Tapio Markkanen, Leena Miekkavaara ja Anna-Maija Pietilä-Ventelä. Upeasti kuvitetun kolmekielisen (suomi, ruotsi, englanti) teoksen on kustantanut SKS. Julkaisua myydään Kansallismuseon museokaupassa.

Lisätietoja:
Amanuenssi Satu Frondelius Suomen kansallismuseo p. 040 128 6390, satu.frondelius(at)nba.fi
Yli-intendentti Jouni Kuurne Suomen kansallismuseo p. 040 128 6381, jouni.kuurne(at)nba.fi
Kulttuurikoordinaattori Inkeri Pitkäranta Kansalliskirjasto p. (09) 191 22738, 050 302 7238
inkeri.pitkaranta(at)helsinki.fi