Koirien ja ihmisen perimää vertailevaan tutkimushankkeeseen merkittävää tukea Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja yrityksiltä

Lohen tutkimuksen tavoitteena on rakentaa uusi perusteellisempi toiminnallinen geenikartta koirille, sekä verrata koirien ja ihmisen geenikarttojen eroja ja yhtäläisyyksiä. Syntyvän datan pohjalta on mahdollista rakentaa uusia tietokantoja kansainväliselle tutkimusyhteisölle koira- ja ihmistutkimuksen edistämiseksi. Lisäksi uutta geenikarttaa aiotaan hyödyntää keskeisten aivosairauksien kuten epilepsian, psykiatristen sairauksien ja hermorappeuman selvittämiseksi.Ihminen ja koira ovat perimältään lähellä toisiaan.
”Tutkimushankkeeltamme odotetaan monia merkittäviä vaikutuksia. Tarkempi koirien geenikartta mahdollistaa sairauksiin liittyvien geenimuunnosten tunnistamisen myös geenien säätelyalueilta ja niiden tehokkaan vertailun ihmisen perimän kanssa. Monet sairaudet johtuvat häiriöistä geenien säätelyssä. Päivitetty geenikartta mahdollistaa myös aiempien tutkimusaineistojen uudelleen tarkastelun. Samalla hanke tukee erinomaisesti muita käynnissä olevia kansainvälisiä hakkeita, joista mainittakoon 10 000 koiran koko perimän kartoitus, koirien alkuperää selvittävä hanke sekä käyttäytymisgeenejä kartoittavat hankkeet. Oma tutkimusryhmäni keskittyy erilaisten aivosairauksien kartoittamiseen”, kertoo Lohi.
”Ihmisen geenikartan vastaava päivittäminen (FANTOM-projekti) on ollut todellinen kansainvälinen menestys. Koirahankkeella on erinomaiset onnistumisen edellytykset, sillä käytössä ovat aiemmin rakentamamme koiraresurssit biopankkeineen ja keskeiset yhteistyökumppanit, professorit Juha Kere (HY ja Karoliininen Instituutti, Tukholma) ja Carsten Daub (Karoliinien Instituutti, Tukholma), ovat olleet mukana FANTOM-projektissa”, valottaa Lohi.
Yrityksiltä lisäpanostusta hakkeelle
Tutkimushanke on ainutlaatuinen myös kokonaisrahoitusmalliltaan, sillä hanketta tukee kolme yritystä: Genoscoper Oy, Mars Veterinary ja MediSapiens Oy. Tuki on yhteensä 500 000 euroa kuluvan nelivuotiskauden aikana.
”Yritysten mukaan tulo kertoo hankkeen merkittävyydestä ja epäilemättä Erkon suurapurahalla on ollut merkittävä vipuvaikutus yritystukien saamiseksi. Ja toki myös toisinpäin! Hanke vahvistaa näin samalla kovasti kaivattua yliopiston ja yritysmaailman konkreettista yhteistyötä”, toteaa Lohi
Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi on johtanut uranuurtavaa koirien geenitutkimusryhmää Suomessa vuodesta 2006 kartoittaen koirien tautigeenejä, joiden avulla päästään myös ihmisten tautigeenien jäljille. Hän toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tutkimusryhmä juhlii 10-vuotista taipalettaan kuluvana syksynä. Tutkimusryhmä on saanut aiemmin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa avustusta Jane ja Aatos Erkon Säätiöltä vuosina 2009 ja 2012.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi , p. 02941 25085
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58641, eeva.karmitsa@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme