Bättre folk, bättre smak - suomenruotsalaista elämäntyyliä etsimässä

Riie Heikkilä lähestyy kulttuuria seitsemän kulttuurialueen (musiikki, elokuvat, TV, taide, lukeminen, syöminen ja pukeutuminen) kautta. Hän käsittelee ryhmissä kahta kulttuurinaluetta sekä lisäksi erilaisissa kulttuuritapahtumissa käymistä ja hyvän ja huonon maun määritelmiä. Lopuksi hän tarkastelee suomenruotsalaista identiteettiä.

Heikkilän mukaan suomenruotsalaisten kulttuurinen maku jäsentyy pitkälti heidän yhteiskunnallisen asemansa, asuinpaikkansa, ikänsä ja muiden vastaavien tekijöiden ympärille. Ruotsinkielinen keskiluokka erottautuu joukosta korostaessaan suomenruotsalaista identiteettiään, suomenruotsalaista kulttuuriperintöä ja ruotsin kielen puhumisen tärkeyttä käyttäen hyväkseen myyttistä mielikuvaa bättre folkista . -Tutkimukseni keskeinen tulos on, että suomenruotsalaiset eivät ole kulttuurisesti yhtenäinen vähemmistö, Heikkilä toteaa. - Maku, kulttuurinen pääoma ja yhteiskuntaluokka liittyvät yhteen.
Heikkilän tutkim

uksesta käy ilmi, että joissakin ryhmissä esiintyy huomattavaakin ns. nokittelua: esimerkiksi helsinkiläinen ylemmän keskiluokan/yläluokan rouvaryhmä saattaa teilata huonona makuna lähes kaiken, mitä tavis-suomenruotsalaiset tekevät tai ostavat. Yläluokan ryhmät halveksivat alempia ja alemmat vastaavasti tekevät pilkkaa ylemmistä. Riie Heikkilän mukaan tämä lyö särön siihen yhtenäiseen suomenruotsalaiseen väestönosaan, josta myyttisessä bättre folkissa on kyse.

Riie Heikkilä väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 28.5. klo 10.15 sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta aiheesta Bättre folk, bättre smak?: Suomenruotsalainen maku ja kulttuuripääoma. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34).

Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6693-1
Väittelijän yhteystiedot: Riie Heikkilä , gsm 050 340 1800, s-posti riie.heikkila@helsinki.fi