Polkupyöräily, ratsastus ja joukkuepallopelit aiheuttavat eniten ”harrastusperäisiä” vakavia vammoja

Liikenneonnettomuuksien, putoamisten ja muiden vakavien tapaturmien aiheuttamat vammat ovat tapaturma-asemien arkipäivää kaikkialla maailmassa. Myös urheiluun ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät onnettomuudet ovat yleistyneet. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan päivittäin noin 16 000 ihmistä kuolee ja vielä useammat jäävät vammautuneiksi tapaturmien seurauksena.

Tapaturman jälkeisen ensimmäisen ”kultaisen tunnin” aikana tehdyt hoitotoimenpiteet vaikuttavat eniten potilaan ennusteeseen. Asianmukaisen hoidon edellytys on tarkka ja nopea diagnoosi. Aivan ensimmäiseksi traumapotilasta hoitava lääkäri haluaa tietää, onko potilaalla näkymättömiä verenvuotoja kallon, rintakehän tai vatsan sisällä. Seuraava tarkastelun kohde ovat hermoston ja tukiluurangon vammat; kallon tai selkärangan epästabiili murtuma voi johtaa hermoston tai suurten verisuonten vaurioitumiseen esimerkiksi potilaan siirtämisen yhteydessä. Erityisesti lantion murtumiin liittyy riski hallitsemattomasta verenvuodosta, joka voi johtaa kuolemaan.

Perinteinen röntgentutkimus oli pitkään ainoa kuvantamismenetelmä, jota voitiin käyttää kliinisen tutkimuksen rinnalla sisäisten vammojen arvioimiseksi. Röntgentutkimuksen heikkous on se, että erityisesti hätätapausten yhteydessä kuvien laatu ja tarkkuus voivat olla puutteellisia. Kuvantamismenetelmänä onkin viime vuosikymmeninä yleistynyt tietokonetomografia (computed tomography, CT), joka on perinteistä röntgentutkimusta tarkempi. Nykyaikainen monileiketietokonetomografia (MDCT) antaa erittäin korkeanlaatuisia kuvia lyhyessä tutkimusajassa, mikä mahdollistaa tarkan diagnoosin pään, selkärangan, lantion ja pehmytosien vammoista, mikä on erityisen tärkeää monivammapotilaiden tutkimisessa. Tietokonetomografian haittapuolia ovat suuri sädeannos ja mahdollinen allerginen reaktio tutkimuksessa tarvittavaan varjoaineeseen.

Mikäli potilaan tila sallii kuvauksen ja lantio voidaan tukea liikkumattomaksi, tietokonetomografia antaa selvästi perinteistä röntgeniä tarkemman käsityksen lantion vammoista, ja sen yhteydessä yhteydessä tehdyt 3D -mallinnukset ovat myös hyödyllisiä leikkauksen suunnittelemisessa.

”Tutkimustulosten perusteella korkeaenenergiaisten vammojen yhteydessä tulisi käyttää tietokonetomografiaa ensisijaisena kuvantamismenetelmänä selkärangan ja lantion alueella. Vakavia vammoja näkyy usein monella tasolla, joten kuvantamisalueen tulisi olla mahdollisimman laaja ottaen kuitenkin huomioon, ettei potilasta altisteta turhalle säteilylle”, toteaa erikoislääkäri Frank Bensch .

Bensch selvitti väitöstyössään myös sitä, millaisissa vapaa-ajan toiminnoissa sattui eniten vakavia tapaturmia ja millaisia vammoja näissä yleisimmin syntyi.

”Eniten vakavia vammoja syntyi polkupyöräilyn yhteydessä, seuraavaksi yleisimpiä olivat ratsastukseen ja joukkuepallolajeihin liittyvät vammautumiset. Tavallisimmat vammat olivat pään sisäiset vammat, kasvojen luiden murtumat ja selkärangan vammat”, Bensch kertoo.

LL Frank Bensch väittelee 8.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Multidetector computed tomography of spinal and pelvic fractures - with special reference to polytrauma patients". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/33531

Väittelijän yhteystiedot:
Frank Bensch
frank.bensch@helsinki.fi