Ohjelmapäällikkö Petri Heino: Teollinen valmistus ja julkinen rakentaminen kasvattavat puurakentamisen markkinaa

Ympäristövaikutusten arviointi rakentamisessa kasvussa

-Mielenkiinto puurakentamiseen ja sen hyväksyttävyys ovat kasvaneet myös sen kiistattomien ympäristöhyötyjen ansiosta. Ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta puurakentamisen merkitys on siinä, että puu sitoo hiiltä pitkäkestoisesti. Hiilen sitomista koko rakennuskantaan voitaisiin lisätä puun käytön avulla, arvioi Heino.

Heino muistuttaa, että metsien kestävä käyttö mahdollistaa puun käytön lisäämisen rakentamisessa ja fossiilipohjaisia tuotteita korvaavissa ratkaisuissa ja tuotteissa. – Julkinen sektori, erityisesti kunnat voisivat edistää omassa rakentamisessaan vähähiilistä ja ekologista puurakentamista. On hienoa nähdä, miten kunnat ovat löytäneet puurakentamisen uusien koulujen ja päiväkotien materiaaliksi ja saaneet terveellisiä, hyvän sisäilman omaavia rakennuksia.

-Kannustammekin kuntia käyttämään rakennushankkeissa uuden hankintalain suomia mahdollisuuksia ottaa rakentamisen ympäristövaikutukset laaja-alaisesti huomioon. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan kunnille puurakenteisten koulujen ja päiväkotien, asunto- ja infrarakentamisen hankintaoppaita.

Teollinen puurakentaminen vahvistuu

Puurakentamisohjelman tavoitteena olevan teollisen puurakentamisen kasvattamisessa on Heinon mukaan edistytty. - Teollisen valmistuksen osuus puurakentamisen kokonaismäärästä on selvästi kasvanut ja kasvaa edelleen. Onkin mielenkiintoista selvittää, lisääkö teollinen puurakentaminen rakentamisen laadun ja tehokkuuden lisäksi myös rakennuksissa olevan hiilen määrää.

Teollisen puurakentamisen kasvun kannalta merkittävänä askeleena Heino pitää uudenlaisen puurakentamisen tuoteosia ja komponentteja valmistavan väliteollisuuden syntymistä Suomeen. - Kun meillä tähän asti on ollut lähinnä vain isoja toimijoita, on tärkeää, että nyt on markkinoille tullut rakennusteollisuudelle puurakentamisen tuoteosia valmistavia ns. carpenter -yrityksiä.

Suomessa on nyt kolme CLT-massiivipuulevyjä valmistavaa yritystä ja useita teolliseen esivalmistukseen erikoistuneita elementtitehtaita, jotka varustelevat erilaiset puuelementit asennuskuntoon rakennuspaikalle. - Tähän saakka tämänkaltaisten toimijoiden puute on ollut yksi teollisen puurakentamisen kasvua hidastava tekijä, sanoo Heino.

Säädösuudistus selkeyttää ja lisää puun käyttöä rakentamisessa

Heino pitää uusia rakentamisen säädösuudistuksia puurakentamisen kasvun kannalta myönteisenä asiana. Palosäädösten uudistaminen merkitsee esimerkiksi sitä, että taulukkomitoitus mahdollistaa puun käytön monikerroksisiin rakennuksiin myös majoitus-, hoiva- ja kokoontumisrakennuksissa. - Loppukäyttäjälle on merkitystä, että puukerrostaloissa voidaan jättää yksi puuseinä tai -katto visuaalisesti näkyviin. Kun ennen oli vyö ja henkselit, nyt voidaan sanoa, että uudistuksen jälkeen henkseleitä kavennetaan, mutta palokuorman kasvaessa vyötä levennetään toisaalla, kuvailee Heino.

Energiatehokkuussäädösten uusimisessa tulee Heinon mielestä pitää mielessä kokonaistaloudellisuus. - On selvää, että ei ole mitään mieltä mennä energiatehokkuuden tavoittelussa liian tiukkoihin säädöksiin. On hyvä, että esimerkiksi hirsirakentaminen voi jatkua tulevaisuudessakin entisellään.

-Säädösuudistus selkiinnyttää määräyksiä ja uskon niiden edistävän myös puun käyttöä rakentamisessa. Kun määräykset ja niiden ohjeistus eriytetään selvästi toisistaan, paikalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tulevat vähenemään. Tarkoitus on, että uusista säädöksistä ja niiden soveltamisesta järjestetään rakentamisen viranomaisille suunnattavaa koulutusta.

Edistämisohjelmalle jatkoa

Heinon mukaan puurakentamisen edistämisohjelmalle haetaan jatkoa. Tärkeitä osa-alueita tulevaisuudessa ovat puun käyttö kaupunkirakentamisessa, osaamisen vahvistaminen koulutuksella ja vientiedellytysten tukeminen. - Viennin lisäämiseen on löydettävä uusia tulokulmia, esimerkiksi arkkitehtuuri edellä. Suomalainen puurakentaminen voisi tarjota hyvällä arkkitehtuurilla vihreän puurakentamisen ratkaisuja ja hakea siihen rakentamisen kumppanuuksia muualta Euroopasta, muotoilee Heino.

-Monilla eurooppalaisilla kaupungeilla on strateginen tavoite lisätä uusiutuvien materiaalien käyttöä ja vähentää rakentamisen ilmastovaikutuksia osana ilmastopolitiikkaa. Kaupunki-rakentamisessa puun käytölle on mahdollisuuksia uudisrakentamisen lisäksi lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa, mistä on hyviä esimerkkejä monissa Euroopan pääkaupungeissa.

Heino muistuttaa, että puutuoteteollisuuden on vastattava kysyntään tuottamalla teknisesti valmiita ratkaisuja markkinoiden tarpeisiin. - Vanhojen kerrostalojen korjauksissa on myös puun käytölle iso potentiaali. Nyt tarvitaan avaimet käteen - olevia ratkaisuja, etukäteen tietoa kustannuksista ja muista toimista, mitä täydennysrakentaminen edellyttää.

Puurakentamisen koulutuksen tarjoamista Heino pitää yhtenä keskeisenä puurakentamisohjelman tavoitteena. Osana koulutuskokonaisuutta Heino mainitsee ammattilaisille suunnatun ja Puuinfon toteuttaman vaativien puurakenteiden täydennyskoulutusohjelman Vaapun. - Selvää on, että koulutusta pitää jatkaa sekä suunnata sitä myös esim. AMK-opettajille ja puutekniikan insinööreille. Samalla opetusaineistoa voidaan tuottaa koordinoidusti.

-Kun rakentaminen kehittyy koko ajan ja säädöksiä uusitaan, monet ammateissa toimivat insinööritkin kokevat, että vaikka on riittävä pätevyys, silti halutaan päivittää tietoja ja osaamista. Teollisen esivalmistuksen kasvaessa ja uusien rakentamisen järjestelmien tulon myötä tekniset vaatimukset monipuolistuvat ja kasvavat.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikössä pyritään Heinon mukaan aloittamaan teolliseen puurakentamiseen erikoistuva rakennusinsinöörikoulutus.

Puurakentamista jalkautetaan maakuntiin

Keskeisenä osana puurakentamisen ohjelmapäällikön tehtävää Heino pitää osallistumista eri puolilla maata oleviin alan tilaisuuksiin. - Vuoden aikana on tullut ”puuromoottorina” esiteltyä puurakentamisen tavoitteita kymmenissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Kiinnostus puurakentamista kohtaan näkyy myös maakunnissa, jonne jalkautuminen matkasaarnaajalle on palkitsevaa. Maakunnissa on paljon hankkeita, joita tukemalla mietimme toimintamallia. Käytännössä se voi olla koulutusta, erityissuunnitteluosaamisen tuottamista ja tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnan (teas) toiminnan tukemista.

-Nyt kiinnostavat uudet rakentamisen määräykset, jotka antavat puun käytölle rakentamisessa uusia mahdollisuuksia. Viestini on, että kun määräykset eivät rajoita, niitä on opittava käyttämään. Käytäntö ja tulkinnat tulevat näyttämään, miten uudet säädökset toimivat kohteissa.

Heino toivoo myös alueellisia puurakentamisen kehittämishankkeita lisää, mutta samalla kansallista koordinaatiota niihin, jolloin hankerahoituksella saadaan paras mahdollinen hyöty.

Markku Laukkanen