Kala oli keskiajalla pääasiallinen ravinnonlähde Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, paljastaa tuore tutkimus

Iin Haminan keskiaikainen hautausmaa sijaitsee Iin kunnan keskustan kupeessa. Hautausmaata tutkimalla on saatu merkittävää tietoa ihmisten menneisyydessä Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa yleisemminkin.
Keskiajan Iin asukkaiden ruokavalion tutkimus paljasti, että kalaruuan osuus on ollut hyvin suuri. Kaikesta syödystä proteiinista jopa 70 prosenttia on voinut olla kalaa. Tämä kertoo toisaalta vesistöjen tärkeästä merkityksestä mutta toisaalta myös maanviljelyksen ja maitotalouden vähäisyydestä alueella.
Ravinto riitti, mutta oli yksipuolista
Aikaisempi tutkimus jo paljasti, että keskiaikaisen Iin asukkailla ei ollut merkittäviä ongelmia ruuan saannin suhteen.
– Uusi tutkimus vahvistaa kuvaa, että iiläisten ruokavalio oli erittäin todennäköisesti riittävä, kertoo tutkija Maria Lahtinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Nyt julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, että iiläisten syömä kala oli todennäköisesti ravintoverkon keskivaiheilla, eli pohjaeläimiä ja muita selkärangattomia syöviä lajeja kuten särki ja silli. Isotooppitutkimuksella ei kuitenkaan päästä lajikohtaiseen tarkkuuteen ja kalalajit perustuvat arvaukseen.
Hylkeiden pyynti sen sijaan ei tutkimuksen mukaan ollut todennäköisesti merkittävässä roolissa keskiaikaisessa Iissä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös selvitetty vainajien hammasterveyttä, joka kertoo nykyiseen verrattuna hyvin proteiinipitoisesta ruokavaliosta. Väestö oli myös keskipituudeltaan nykyistä lyhyempää. Nämä seikat kertovat ravinnon yksipuolisuudesta.
Tutkimuksessa paljastui myös yksilö, jonka luuston isotooppikoostumus poikkesi muista. Hänen ruokavalionsa muistutti paljon enemmän elintapaa, joka perustuu pääosin viljeltyyn ravintoon. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 98 vainajan luustot, onkin hyvin todennäköistä, että tämä henkilö on tullut muualta tai että hän on ollut jollain tapaa poikkeuksellinen henkilö yhteisössään.
Lisätietoa:
- Maria Lahtinen, FT, tutkijatohtori
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopiston arkeologian laitos
p. 045 679 4940 / maria.lahtinen@helsinki.fi - Artikkeli Environmental Archaeology -lehdessä: Mixed Livelihood Society in Iin Hamina – a Case Study of Medieval Diet in the Northern Ostrobothnia, Finland
- Uutinen aiemmasta tutkimuksesta: Hautausmaa kertoo sopeutumisesta ympäristöön
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme