Ylijohtaja Juha S. Niemelä: EU:lle vahvempi yhteinen metsästrategia

-Tarvetta tähän syntyy myös siksi, että kun metsät ovat päätöksenteon kohteena, se tapahtuu aina jonkun muun politiikkalohkon kautta ja tämä on ongelma. Esimerkiksi metsien kestävyyttä on tarkasteltava sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kannalta monialaisesti eikä vain yhden näkökulman kautta, muistuttaa Niemelä.
Niemelän mukaan on selvää, että tämän prosessin jälkeen herää taas keskustelu siitä, olisiko sitova maailmanlaajuinen tai EU:n metsäsopimus tehnyt päätöksenteosta helpompaa. – Vaikka yhteisen metsäpolitiikan perään on aika ajoin haikailtu, on selvää, että yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista politiikkaa ei kukaan halua. Kun kyse on perussopimusasiasta, ratkaisua on haettava metsästrategian ja yhteisen metsäpolitiikan välimaastosta. Tavoiteltavaa olisi, että kussakin jäsenmaassa metsäasioilla olisi riittävä painoarvo poliittisessa päätöksenteossa.
-Joku vahvempi yhteinen viitekehys metsävaikuttamiseen tarvitaan, kun EU päätöksenteossa metsäkysymykset nousevat esiin monilla eri politiikkalohkoilla koko ajan, arvioi Niemelä.
EU päättäjien ohut metsätietämys ongelma
Niemelä pitää sekä metsän käyttöä että puun energiakohtelua koskeneita ratkaisuja Suomen kannalta kohtuullisina. – Ne mahdollistavat hakkuiden lisäämisen ja sen varaan suunnitellut uudet biotalousinvestoinnit, mikä oli keskeisin tavoitteemmekin.
- Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi ja metsät säilyvät nieluina myös tulevaisuudessa. Aktiivinen ja hyvä metsänhoito on tässä avainasemassa. Samalla kun käytämme jalostettua siementä ja taimia sekä lannoitteita, ne vaikuttavat niin ikään myönteisesti metsien kasvuun.
Niemelä muistuttaa, että puuvaranto tulee kokonaisuudessaan Suomessa kasvamaan, vaikka hakkuita lisättäisiinkin 80 miljoonaan kuutioon. - Kestävyyden näkökulmasta katsoen kaikki tapahtuu metsässä hitaasti. Me teemme niissä töitä ylisukupolvisella aikajänteellä ja katsomme vuosikymmeniä eteenpäin.
- Me tarvitsemme EU päättäjille lisää ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä ja monimuotoisuudesta eri maissa. Sen sijaan että me yritämme tuputtaa tietoa ja omaa näkemystämme kestävästä metsätaloudesta, on nostettava esiin yhä enemmän eurooppalaisia teemoja ja yritettävä lisätä ymmärrystä vastaanottajan kulttuurisista lähtökohdista käsin viesteillemme, arvioi Niemelä.
Tarvitaan puolueetonta tutkimusta päätöksenteon tueksi
Niemelän mukaan Suomen kaltaiselle metsämaalle on ongelma, että komission valmistelijoissa on vain kourallinen virkamiehiä, jotka ymmärtävät oikeasti laaja-alaisesti metsäpolitiikkaa. - Tätä ymmärrystä tulisi voida lisätä. Komissio käyttää omassa valmistelussaan tieteellisenä asiantuntijana omaa Joint Research Centeriä, jolla on hyvin kapea-alainen metsäosaaminen, kun meillä eri jäsenmaissa taas on tarjota vuosikymmenien aikana syntynyttä maailmanluokan metsätutkimusta.
-Kun itse olen ollut lähes kaksi vuosikymmentä tutkijana, näen sen muutoksen, mikä tutkimusmaailmassa on tapahtunut. Kun ennen tutkijat nojasivat tieteellisiin artikkeleihin, nyt osa tutkijoista tuottaa vetoomuksia, joissa on selvä poliittinen agenda. Päätöksenteko kaipaa neutraalia tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi, kuten Luonnonvarakeskus on meille tuottanut esimerkiksi LULUCF-asetuksen käsittelyä varten. Mutta yhteiskuntapoliittisen kokonaisarvioinnin ja tulkinnan teon jättäisin poliitikoille.
Suomen ja Ruotsin metsäministerit ovat sopineet tarjoavansa Suomessa hyviä kokemuksia saatua päättäjien metsäakatemian konseptia myös EU:n käyttöön. - Se olisi EU päättäjille suunnattu metsäalan vuorovaikutus/koulutusohjelma, jonka taakse olisi hyvä saada muitakin EU:n metsämaita. On myös arvioitava uudelleen valtion lähettämän metsäattasean tarpeellisuus Brysselissä, vaikka siellä teollisuus ja metsänomistajat ovatkin jo vahvasti läsnä.
-Meillä Suomessa on hyvä keskustelukulttuuri metsäasioissa. Esimerkiksi paljon esillä olleet biodiversiteetti, metsien monimuotoisuus ja metsien käytön kestävyys otetaan vakavasti Suomessa kaikilla tahoilla. Me istumme samassa pöydässä metsänomistajien, teollisuuden ja suojelujärjestöjen kanssa, eikä siellä ole kovinkaan suuria painotuseroja näissä asioissa.
Niemelä ei usko, että päätökset jättivät kiviä suojelujärjestöjen ja ministeriöiden väleihin. – Vääntöä on ollut enemmänkin kansallisissa kysymyksissä. Hallituskauden alku oli hankalaa, kun Metson rahoja leikattiin ja kerrottiin lisähakkuista. Nyt Metso määrärahoja on voitu palauttaa lähes entiselle tasolle ja on tehty yhteistyötä vapaaehtoisten toimenpiteiden kehittämisessä kuten lahopuun lisäämisessä metsissä, jotta metsien monimuotoisuus paranee. Samoin lähes kaikilla metsäalan sidosryhmillä on oma ympäristöohjelma tai toimenpiteitä metsien monimuotoisuuden parantamiseksi. Yhteistyö näkyy esimerkiksi kansallisen metsästrategian päivitystyössä, jossa myös järjestöt ovat aktiivisesti mukana.
Tiiviimpää yhteistyötä EU:n metsämaiden kesken
Niemelän mukaan EU:n metsämaiden kesken on tavoitettava jatkossa tiiviimpää yhteistyötä metsiä koskevassa päätöksenteossa. - Asian ympärille ei syntynyt vahvaa metsämaiden yhteistä blokkia, kun eri maiden tavoitteet olivat lopulta erilaisia. Itävaltalaiset ja osa Suomen mepeistä tekivät suuren työn, kiittelee Niemelä.
-Olemme kyllä oppineet sen, että ei pidä rummuttaa vaan omaa lähestymistapaa ja omia teemoja, vaan löydettävä uusia tapoja saada ei-metsämaita ymmärtämään kestävän metsätalouden merkitys laajemmassa kontekstissa.
Niemelä uskoo, että puun hiiltä sitova pitkäaikaiskäyttö puurakentamisessa ja uudet fossiilisia korvaavat puupohjaiset tuotteet ovat hyviä esimerkkejä, millä perustella kestävää metsätaloutta metsästä tietämättömille.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Juha S Niemelä
0295 16 2009
juha.niemela@mmm.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme