Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa
OECD:n TALIS-tutkimuksen (Teaching and Learning International Survey) mukaan suomalaiset opettajat ovat monessa mielessä maailman huippua: he ovat itsenäisiä ja autonomisia. Tämän kääntöpuoli kuitenkin on se, että he tekevät työtään melko yksin verrattuna monien muiden maiden opettajiin. Esimerkiksi opetusmateriaalien jakamisen, yhteisopettamisen, yhteisöllisen ammatillisen kehittymisen, sekä kollegiaalisen luokkahuonehavainnoinnin ja palautteen antamisen suhteen opettajat tekevät muissa maissa enemmän yhteistyötä.
Suomen hallituksen kärkihankkeita on opettajankoulutuksen uudistaminen, joka sai alkunsa Opettajankoulutusfoorumista. Helsingin yliopisto kehittää opettajankoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön 2,1 miljoonan euron rahoituksella. Keskiössä on opettajaopiskelijoiden, työssä toimivien opettajien ja opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen kehittymisen tukeminen sekä opettajankoulutuksen oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen.
– Kehittämishankkeiden myötä haluamme edistää yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä opettajankoulutuksessa opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden, työssä olevien opettajien, koulujen ja kuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Samalla luodaan yhteistyömalleja, jotka parhaimmillaan vakiintuvat pysyvästi yhteiseen toimintaan, kertoo professori Auli Toom kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Tavat opettaa muuttuvat. Tällä hetkellä opiskelevat ja juuri valmistuneet opettavat vielä 30 vuoden kuluttuakin. On mietittävä, millaista osaamista ja mitä taitoja opettaja tarvitsee silloin.
Yhteistyö vahvistaa työssä jaksamista ja ammatillista kehittymistä
Mediassa on ollut jonkin verran kertomuksia siitä, miten opettajat vaihtavat alaa uuvuttuaan työssään. Tämä on kansainvälisesti suurempi haaste kuin meillä, sillä Suomessa opettajilla on kansainvälisesti hyvä ammatissa pysyvyys.
– Uupuminen voi olla riskinä, jos opettajat tekevät vastuullista työtään liian yksin, Toom toteaa. – Siksi opiskelijoita pyritään systemaattisesti ohjaamaan yhdessä tekemiseen sekä tiedon ja osaamisen jakamiseen. Opettajien kiinteä ammatillinen yhteistyö ja sitä tukeva osallistava pedagoginen johtaminen ovat tärkeitä välineitä opettajien jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja uupumisen estämiseen.
Tutkimusperustaiset kehittämishankkeet tarjoavat opettajille erinomaisia mahdollisuuksia osallistua, oppia uutta ja kehittyä ammatillisesti. Esimerkiksi digitaaliset välineet tarjoavat monia mahdollisuuksia tukea oppilaiden oppimisprosessia, mutta niiden hyödyntämiseksi opettajat tarvitsevat tutkittua tietoa pedagogista käytännöistä ja menetelmistä. Samaan tapaan ilmiöpohjaisten oppimisprojektien toteuttaminen, mitä uusin opetussuunnitelma (2014) korostaa, edellyttää, että opettajille tarjotaan tukea ja työkaluja tällaisen opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeen puitteissa näihin teemoihin liittyviä koulutuksia ja seminaareja on jo toteutettu lukuisia, ja kehitystyön jatkuvan arvioinnin seurauksena mallit ja käytänteet muotoutuvat entistä paremmin koulun ja opettajankoulutuksen tarpeisiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja myös OECD:n tutkimuksen mukaan haasteena on opettajien täydennyskoulutus. Miten saada jo ammattiin valmistuneet kehittämään osaamistaan? Kehittämishankkeessa nähdään, että koulutus ja käytäntö kulkevat käsi kädessä: on huomioitava yhteiskunnalliset tarpeet. Opettajankoulutuksen uudistaminen yhdistää opettajaopiskelijat, opettajankouluttajat ja kentällä toimivat opettajat. Koulutusta uudistetaan yhdessä. Keskeisenä tehtävänä – ja haasteena – on kuitenkin systemaattisen ja tutkimusperustaisen täydennyskoulutuksen rakentaminen yliopistojen, koulujen ja sidosryhmien kanssa. Kehittämishankkeissa rakennettavat eri toimijoita yhteen tuovat yhteistyömallit, uudet pedagogiikat ja digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat tähän paljon mahdollisuuksia.
– Koulutuksen, opettajankoulutuksen ja opettajien arvostus ovat tärkeitä Suomen tulevaisuudelle, Toom päättää.
Lisätietoja uudistuvasta opettajankoulutuksesta:
Auli Toom, puh. 050 415 4852, s-posti auli.toom@helsinki.fi,
Iina Männikkö, puh. 050 376 8999, s-posti iina.mannikko@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme