Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Suojelualueet auttavat linnustoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Jaa
Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.
Kuukkeli on pohjoisen havumetsävyöhykkeen tunnuslajeja, jota uhkaa niin ilmastonmuutos kuin vanhojen metsien väheneminen. © Petteri Lehikoinen
Kuukkeli on pohjoisen havumetsävyöhykkeen tunnuslajeja, jota uhkaa niin ilmastonmuutos kuin vanhojen metsien väheneminen. © Petteri Lehikoinen

Ilmaston lämmetessä eri eliölajeille otolliset ilmasto-olosuhteet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi, mikä pakottaa lajeja siirtymään niille suotuisan ilmaston mukana. Samaan aikaan ihmisen muokkaamat ympäristöt aiheuttavat ongelmia. Lajeilla on suuria vaikeuksia sopeutua yhtä aikaa sekä elinympäristön laadun heikkenemiseen että ilmastonmuutoksen aiheuttamaan paineeseen.

Tutkimus selvitti ilmaston lämpenemisestä johtuvia lintulajien runsaudenmuutoksia suojelualueilla ja niiden ulkopuolella viiden vuosikymmenen aikana. Tutkijat havaitsivat, että luonnonsuojelualueet ovat erinomainen elinympäristö monille lajeille. Suojelualueet auttavat sekä pohjoisia lintulajeja pitämään jalansijansa nykyisen levinneisyysalueensa eteläreunalla että osaa eteläisiä lintulajeja levittäytymään uusille alueille niiden levinneisyyden pohjoisreunalla.

– Suomen suojelualueet ovat pääasiassa luonnontilaista metsää ja suota, jotka ehkäisevät pohjoisten lajien vetäytymistä. Juuri pohjoisiin lajeihin kohdistuu suurin huoli ilmastonmuutoksen alla, sillä niitä uhkaa ilmastonmuutoksen lisäksi elinympäristön laadun heikentyminen muun muassa metsätalouden ja soiden kuivatuksen muodossa, kertoo tutkija Petteri Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Pohjoiset lintulajit elävät lämpenevän ilmaston ja leviämisesteiden puristuksissa, sillä niiden vetäytymistä rajoittavat Jäämeri ja Kölivuoristo. Kun lajit eivät pysty suuntaamaan pohjoisemmaksi, niiden sukupuuttoriski kasvaa. Luonnonsuojelualueet ovat näille pohjoisen linnuille suojasatamia, joissa lajien runsaudet ovat edelleen korkeita verrattuna suojelualueiden ulkopuoleisiin alueisiin.

Askelmia eteläisten lajien levittäytymiselle

Suojelualueet auttoivat myös osaa eteläisistä lajeista siirtymään pohjoisemmas. Ydinalueillaan suojelualueista riippuvaiset eteläiset lajit, kuten pikkusieppo tai pikkutikka, runsastuivat pohjoiseen levittäytyessään huomattavasti enemmän suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Näille lajeille suojelualueet ovat tärkeitä astinkiviä, joita pitkin ne pystyvät levittäytymään muuttuvan ilmaston mukana myös seuduille, joilla eivät ole entuudestaan esiintyneet.

– Tämä havainto korostaa maantieteellisesti yhtenäisen ja kattavan suojelualueverkoston tärkeyttä. Se luo myös haasteen suojelun suunnittelulle. Tulevaisuudessa suojelualueita perustettaessa pitäisi huomioida myös niiden lajien vaatimukset, jotka ovat vasta levittäytymässä etelästä, sanoo Petteri Lehikoinen.

Luonnonsuojelualueet ehkäisevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen heikkeneminen ovat suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suojelualueet hillitsevät luonnon monimuotoisuuden katoa ilmaston muuttuessa.

– Hidastamalla ilmastonmuutoksen haittoja suojelualueet antavat meille lisäaikaa puuttua ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin. Tulokset rohkaisevat lisäämään suojelualueita, ja tähän patistaa myös kansainvälinen tavoite 17 prosentin suojellusta maa-alasta, painottaa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Suojelualueet voivat ehkäistä ilmastonmuutosta itsessään, sillä vanhat metsät sekä luonnontilaiset suot toimivat hiilivarastoina.

Tutkimus on tehty Helsingin yliopiston Luomuksen, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistyönä ja julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Global Change Biology –julkaisusarjassa.

Alkuperäinen artikkeli: Protected areas act as a buffer against detrimental effects of climate change—Evidence from large‐scale, long‐term abundance data

Yhteystiedot:

Tutkija Petteri Lehikoinen
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
+358407233383
petteri.lehikoinen@helsinki.fi

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
+358451375732
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Tutkija Andrea Santangeli (englanniksi)
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
andrea.santangeli@helsinki.fi

Suojelubiologi Ari Rajasärkkä
Metsähallitus, Luontopalvelut
ari.rajasarkka@metsa.fi

Asiamies Kim Jaatinen
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö
kim@luontojariista.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuukkeli on pohjoisen havumetsävyöhykkeen tunnuslajeja, jota uhkaa niin ilmastonmuutos kuin vanhojen metsien väheneminen. © Petteri Lehikoinen
Kuukkeli on pohjoisen havumetsävyöhykkeen tunnuslajeja, jota uhkaa niin ilmastonmuutos kuin vanhojen metsien väheneminen. © Petteri Lehikoinen
Lataa
Pikkutikka on eteläinen laji, jolle suojelualueet ovat edellytys lajin levittäytymiselle ilmasto-olosuhteiden mukana pohjoiseen, uusille alueille. © Petteri Lehikoinen
Pikkutikka on eteläinen laji, jolle suojelualueet ovat edellytys lajin levittäytymiselle ilmasto-olosuhteiden mukana pohjoiseen, uusille alueille. © Petteri Lehikoinen
Lataa
Lapinsirkku on pohjoisen Lapin lintu. Sen mahdollisuudet levittäytyä enää pohjoisemmaksi ovat hyvin rajalliset, ja suojelualueet ovat turva lajin säilymiselle. © Petteri Lehikoinen
Lapinsirkku on pohjoisen Lapin lintu. Sen mahdollisuudet levittäytyä enää pohjoisemmaksi ovat hyvin rajalliset, ja suojelualueet ovat turva lajin säilymiselle. © Petteri Lehikoinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye