Vaikean synnynnäisen sydänvian hoitotulokset ovat parantuneet huimasti – potilaiden eliniän ennuste lähestyy verrokkiväestöä
Huonoennusteisimpia synnynnäisiä sydänvikoja ovat niin sanotut syanoottiset sydänviat, joissa sydämen oikean ja vasemman puolen välillä oleva oikovirtaus aiheuttaa verenkierron happivajausta ja sinisyyttä. Yleisin syanoottinen sydänvika on Fallotin tetralogia (TOF).
Väitöstutkimuksessaan LL Pekka Ylitalo selvitti kaikkien Suomessa leikattujen Fallot-potilaiden sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä erilaisten kirurgisten menetelmien vaikutusta myöhäistuloksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin koko väestön kattavaa synnynnäisten sydänvikojen rekisteriä, ja mukaan otettiin kaikki Suomessa alle 15-vuotiaana korjausleikatut 601 Fallot-potilasta.
Yhdistämällä sydänvikarekisterin tietoja väestörekisteristä ja potilasasiakirjoista saatuihin tietoihin Ylitalo pystyi selvittämään 99,8 prosentin kattavuudella potilaiden myöhäistuloksen sekä merkittävältä osalta myös käytetyt kirurgiset menetelmät ja uusintaleikkausten määrän.
Rekisteritutkimuksen lisäksi Ylitalo teki kliinisen tutkimuksen, jossa hän sydämen magneettikuvauksen avulla vertasi 45 Fallot-potilaan sydämen toimintaa 48 terveeseen verrokkiin.
Tulokset osoittivat, että Fallot-potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Leikkauskuolleisuutta ei käytännössä enää ole ollut tällä vuosituhannella, ja 2000-luvulla syntyneiden Fallot-lasten ennuste näyttää lähestyvän verrokkiväestön eliniän ennustetta.
– Fallot-potilaille kannattaa, mikäli vain mahdollista, tehdä varhaislapsuudessa suora kirurginen korjaus ilman edeltävää oireita lievittävää leikkausta, Ylitalo toteaa.
Potilaiden hankalimmaksi myöhäisongelmaksi paljastui vaikea keuhkovaltimoläppävuoto, jonka vähentää keuhkojen läpi kiertävän veren määrää ja vaikuttaa haitallisesti sydämen vasemman puolen toimintaan.
– Tämä on uusi havainto, Ylitalo sanoo.
– Löysimme Fallot-potilaiden sydämestä arpeutumiseen viittaavia löydöksiä magneettikuvauksen myöhäistehostuma-tekniikalla ja totesimme löydösten liittyvän seuranta-ajan pituuteen ja keuhkovaltimoläpän vuodon määrään. Magneettikuvauksen strain-analyysilla osoitimme myös, että Fallot-potilaiden sydänlihaksen liikkuvuus on poikkeavaa ja että liikehäiriön vaikeusasteella on yhteys keuhkovaltimoläpän vuotoon.
Fallot-kirurgian ja jatkohoidon tulokset Suomessa ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Väitöstutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä Fallot-potilaiden lääketieteellisen seurannan suunnittelussa sekä ennustemallien kehittämisessä.
LL Pekka Ylitalo väittelee 29.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tetralogy of Fallot in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään Haartman-insituutin luentosalissa 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Jorma Kokkonen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Markku Heikinheimo. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301458
Väittelijän yhteystiedot:
***************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme