Yhdenvertaisten lahjasoluhoitojen aloittaminen vaatii lahjoituksia sukusolupankkeihin

Ensimmäiset yliopistosairaalat ovat aloittaneet hedelmöityshoidot lahjoitetuilla sukusoluilla. Lahjasoluhoitoja tarjotaan yhdenvertaisesti niin nais-miespareille, naispareille kuin itsellisille naisille. Lahjasoluhoitoihin hakeutuvan taustalla on kokemus siitä, että oma toive lapsen saamisesta ei toteudu. Lahjasoluhoitoihin tarvitaan lahjoitettuja sukusoluja, sekä siittiöitä että munasoluja. Sairaanhoitopiirit ovat käynnistämässä omien sukusolupankkiensa toiminnan.
Yliopistosairaaloista TAYS ja HUS ottavat jo lähetteitä vastaan. TYKS aloittaa lahjasiittiöhoidot ensi vuonna. OYS ja KYS käynnistävät toimintaansa ensi vuoden aikana, kun luvat sukusolupankin toimintaan ovat kunnossa. Lahjasoluhoitoja koskee normaali hoitotakuu, mutta jos julkisten klinikoiden sukusolupankeissa ei ole riittävästi lahjoitettuja soluja, hoitotakuu ei voi toteutua. Lahjoitetuista sukusoluista on kova pula ja tästä johtuen niitä tarvitsevat joutuvat odottamaan pitkään, jotta hoidot voidaan aloittaa. Lahjoitettujen sukusolujen avulla voidaan mahdollistaa lasta toivovan pariskunnan tai itsellisen naisen toive lapsesta.
Sukusoluja voi lahjoittaa perusterve aikuinen
Munasoluja voi lahjoittaa perusterve 20–35-vuotias nainen, jolla ei ole merkittävää ylipainoa. Siittiöiden lahjoittajaksi kelpaa perusterve 20–45-vuotias mies. Solujen lahjoittajat eivät saa tupakoida, eikä suvuissa saa esiintyä perinnöllisiä sairauksia. Sukusolujen lahjoittamisen motiivina on halua auttaa. Sukusolujen lahjoituksesta maksetaan hedelmöityshoitolain mukainen korvaus aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä.
Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys. Sukusolujen lahjoittajalla ei ole mitään juridisia velvollisuuksia tai oikeuksia lahjasoluista syntyvää lasta kohtaan. Yhden lahjoittajan sukusoluista saa lain mukaan syntyä lapsia korkeintaan viiteen perheeseen.
Yliopistollisen sairaalan sukusolupankkiin lahjoitettuja sukusoluja käytetään julkisen terveydenhuollon hoidossa olevien potilaiden hedelmöityshoidoissa. Julkisia lapsettomuushoitoja voivat saada Suomessa kotipaikkaoikeuden omaavat henkilöt, jotka täyttävät hoitoon pääsyn kriteerit.
Lahjasoluhoidot voivat mahdollistaa monelle lasta toivovalle unelman omasta lapsesta, kuten eräs lahjasolujen avulla vanhemmaksi tullut on todennut: “Olen oppinut, että kaikki ei ole elämässä itsestäänselvää. Lahjasoluhoitojen avulla tunnen saaneeni ainutlaatuiset lapset.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Johanna Repo, toiminnanjohtaja, johanna.repo@simpukka.info, 040 480 8676
Piia Savio, hankevastaava Helminauha-hanke, piia.savio@simpukka.info, 045 7873 5433
Sateenkaariperheet ry
Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi, 044 997 1956
Etsitkö haastateltavaa? Ota yhteyttä: jenni.huhtala@simpukka.info, hankesuunnittelija, Helminauha-hanke
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
“Vähemmän yksinäinen, vähemmän epätoivoinen.” Vertaistuki auttaa tahattoman lapsettomuuden kriisistä selviytymisessä. Lapsettomien lauantai ja Lapsettomien Simpukka-viikko 202524.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tahattoman lapsettomuuden kriisistä selviytymisessä tärkeää on saada tukea muilta saman kokeneilta. Vertaisten tapaaminen lievittää yksinäisyyden, ahdistuksen ja surun tunteita. Lapsettomien Simpukka-viikko 5.–11.5.2025 ja Lapsettomien lauantai 10.5.2025 muistuttavat, että tahatonta lapsettomuutta kokeva ei ole tilanteen ja tunteiden kanssa yksin.
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneet ovat jäämässä täysin yksin - lahjasoluviikko 21.–27.4.20258.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneilla on oikeus saada tukea omaan taustaan liittyvien tunteiden ja kokemusten käsittelyyn. Järjestöjen rahoitusleikkausten vuoksi Simpukka ry:n Helminauha-toiminta loppuu vuoden 2025 lopussa. Lahjasoluviikolla 21.–27.4.2025 tarjotaan tiedon lisäksi vertaistukea, koska vain samaa kokeneet tietävät täysin, mistä lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistymisessä on kyse.
“Tuttuni teki aprillipilan, että saavat tyttövauvan vaikka kuulemma onneksi olikin poika.”28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Somessa julkaistu ultraäänikuva paljastuukin aprillipilaksi, jolla julkaisija on halunnut kauhistuttaa ja huijata someseuraajiaan ja ystäviään. Lasta kipeästi toivovia saattaa lapsitoiveella vitsailu satuttaa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on kipeä kriisi, johon liittyy voimakkaita tunteita, kuten osattomuutta, surua ja kateutta.
Kesälomat jaetaan ensin lapsiperheellisille - perheystävällisyys ei voi rakentua syrjiville käytännöille27.3.2025 12:28:59 EET | Tiedote
Lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää kesälomien ja työvuorojen suunnittelussa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry toivoo työnantajien huomioivan monenlaiset elämäntilanteet ja muutkin velvoitteet kuin lapset.
Sijaissynnytyksen hinta jopa 200 000 euroa - sijaissynnytysperheet jätetään Suomessa täysin yksin18.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan ulkomailla sijaissynnytyksellä lapsen saaneet kohtaavat Suomen viranomaisilta asiatonta kohtelua. Suomeen tarvitaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset salliva lainsäädäntö yhdenvertaisen lapsiperheellistymisen mahdollistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme