Väitös 16.11.2019: Lapset tunnistavat kykynsä säädellä toimintaansa oppimistilanteissa (Paananen)

Itsesäätelyn minäpystyvyyttä oppimistilanteissa tarkasteltiin erityisesti lapsilla, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia tai oppimisvaikeuksia. Lisäksi tutkittiin itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen intervention vaikutuksia tarkkaavuusongelmaisilla lapsilla.

Lapsilta saatiin tietoa heidän kokemuksistaan

Tutkimuksessa havaittiin, että lapset kykenevät arvioimaan kykyjään ja kokemuksiaan oman toimintansa ja tarkkaavuutensa säätelijänä oppimistilanteessa. Runsaat kielteiset tunteet olivat yhteydessä keskimääräistä heikompaan itsesäätelyn minäpystyvyyteen.

Jos lapsella oli vaikeuksia perustaidoissa tai tarkkaavuudessa, hän sai todennäköisemmin ikäisiään vähemmän kokemuksia, joiden varassa hän saattoi kasvattaa luottamustaan kykyihinsä hallita oppimistilanteita.

– Tulokset ovat mielenkiintoisia, koska ne korostavat lapsen oman kokemuksen merkityksellisyyttä. Perinteisesti aikuiset arvioivat lapsen tarkkaavuutta ja lapsen oma kokemus jää usein huomiotta, Paananen toteaa.

Onnistumisen kokemuksia tuettava

– Onnistuneen koulutyöskentelyn edellytyksenä on riittävä kyky keskittyä tehtäviin ja hallita omaa toimintaansa. Nämä taidot kehittyvät ympäristön ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa, kun lapsi kohtaa ikään sopivia odotuksia ja vaatimuksia, hänelle opetetaan toimintatapoja ja hän saa toiminnastaan palautetta, Paananen kertoo.

Väittelijä muistuttaa, että itsesäätelytaidon lisäksi lapsen käsitys omasta pystyvyydestään hallita toimintaansa, ajatteluaan ja tunteitaan tukevat onnistumista oppimistilanteissa.

Viime vuosina kouluihin on istutettu voimallisesti ajatusta siitä, että koulun tehtävä on ohjata oppilaita itseohjautuvuuteen ja oppimisesta vastuunottamiseen. Itseohjautuvuus on tärkeä tavoite, johon myös kaikella kasvatuksella pyritään.

Paanasen mukaan oppilaille on kuitenkin opetettava kunkin koulun omat käytänteet ja työtavat. Osalla voi olla oppimisen ongelmista johtuen heikommat edellytyksen edistyä itseohjautuvuudessa. Erityisesti niille, joilla on tarkkaavuuden ongelmia tai oppimisvaikeuksia, on tärkeää opettaa tapoja suuntautua tehtäviin ja ongelmanratkaisun malleja.

Tutkimustulokset osoittivat, että tarkkaavuuden ongelmat ja oppimisvaikeudet vähentävät oppimistilanteisiin liittyviä pystyvyyskokemuksia. Jotta harjoittelu tukisi myös pystyvyyden tunteen kasvua, lapsille on taattava onnistumisen kokemuksia ja annettava myönteistä palautetta tehtäväsuuntautuneisuudesta ja yrittämisestä. On myös tärkeää, että lasta autetaan huomaamaan oma edistymisensä.

PsL Mika Paanasen psykologian väitöskirjan "Mastering learning situations: Self-regulation, executive functions and self-regulatory efficacy among elementary school pupils" tarkastustilaisuus pidetään 16.11.2019 klo 12.00 Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä professori Alexander Minnaert (University of Groningen, NL) ja kustoksena dosentti Tuija Aro (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Taustatietoa:

Mika Paananen on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1986 ja valmistunut psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1994. Psykologian lisensiaatin ja neuropsykologian erikoispsykologin tutkinnon hän suoritti vuonna 2011.

Paananen on työskennellyt psykologina Jyväskylän kaupungin perheneuvolassa ja Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla sekä projektitehtävissä useissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa Niilo Mäki Instituutissa, Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi hän on työskennellyt yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella.

Tällä hetkellä Paananen työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Erasmus SWPBS ja Niilo Mäki Instituutin Inlärning och Stöd hankkeissa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Suomen Kulttuurirahasto.

Lisätietoja:

Mika Paananen 0503685208 tai 0405128096, mika.j.paananen@jyu.fi.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 149, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39--7928-7. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7928-7 (PDF)