Jyväskylän yliopistolle lähes 100 000 euroa journalismin tutkimukseen
Säätiö myönsi 60 000 euroa Ilmakuvausjournalismin uudet ulottuvuudet: drooneista satelliitteihin (Drosat) -tutkimus- ja kehitysprojektille sekä 32 000 euroa Lobbaamisen hallinta toimitustyössä -hankkeelle. Molemmat hankkeet käynnistyvät vuoden 2020 alussa yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa.
Ilmakuvausjournalismi kansainväliseen kärkeen
Drosat-hankkeen tarkoituksena on keskittyä ilmakuvausjournalismin uusiin teknologisiin apuvälineisiin kamerakoptereihin eli drooneihin sekä satelliitteihin. Kehitysprojektin avulla halutaan edistää droonien laaja-alaista ja vastuullista käyttöä suomalaisissa uutistoimituksissa.
- Kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa suomalainen ilmakuvausjournalismin osaaminen kansainväliseen kärkijoukkoon, tutkimusryhmän johtaja apulaisprofessori Turo Uskali kertoo.
Droonijournalismin käytäntöjä tutkitaan ja kehitetään uutistoimitusten kanssa yhteistyössä. Tämän lisäksi satelliittijournalismin mahdollisuuksia selvitetään ja satelliittikuvien käyttöä testataan valikoitujen pilottitoimitusten kanssa. Hanke tuottaa myös kaikille toimituksille avoimen ilmakuvausjournalismin verkkomateriaalin.
- Drosat-tutkimus ja -kehityshankkeen tarkoituksena on auttaa etenkin pieniä ja keskisuuria sanomalehtien toimituksia hyödyntämään uusia visuaalisia ilmakuvausjournalismin muotoja ja käytäntöjä, Uskali kuvailee.
Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaine on Euroopan johtava droonijournalismin tutkimus- ja koulutusyksikkö. Yliopiston tarjoaman droonijournalismin kurssin on suorittanut vuosina 2015 - 2018 yhteensä 50 toimittajaopiskelijaa. Se on enemmän kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Jyväskylän journalistiikalla on käytössään viisi omaa kamerakopteria.
Toimitukset tunnistamaan paremmin vaikuttajaviestintää
Toimittajiin kohdistetaan entistä enemmän järjestelmällistä vaikuttajaviestintää eli lobbausta. Sen metodit ovat ammattimaistuneet muun muassa tarinnallisilla tiedotteilla ja omaa agendaa tukevilla tutkimuksilla. Yleistoimittajuuden yleistyminen on vähentänyt politiikan uutisoinnin osaamista ja kokemusta. Poliittiset agendat pääsevät helpommin toimituksissa läpi erityisesti verkkouutisissa, kun lobbauksen tunnistaminen on toimituksissa jätetty toimittajien oman ammattitaidon varaan.
- Aihe on toimitusten kannalta erittäin ajankohtainen. Vaikuttajaviestintä on olennaisesti lisääntynyt ja ammattimaistunut samalla, kun toimitusten kiire kasvaa. Toimittajien täytyy uutistyössä pystyä tunnistamaan entistä herkemmin poliittinen vaikuttaminen, tutkijatohtori Markus Mykkänen toteaa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uutistyön metodeja ja journalistien kykyä tehdä tiedonvälityksen sisältöä koskevia ratkaisuja journalistisin perustein. Hanke antaa toimituksille lobbauksen tunnistamiseen ohjeistukset ja mahdollisuudet torjua uutistyöhön vaikuttamista aiempaa paremmin.
- Toimitusten riippumattomuuden säilyttäminen on tärkeää, mutta tämä on tällä hetkellä liikaa yksittäisten toimittajien vastuulla. Tarvitaan koko media-alaa tukevia yhteisiä toimintamalleja, tutkimuskoordinaattori Heikki Kuutti sanoo.
Jyväskylän yliopistossa on tutkittu jo pidempään toimittajiin vaikuttamisesta. Nyt rahoitettu tutkimus jatkaa Media-alan tutkimussäätiön vuosina 2018–2019 rahoittamaa Journalistit lobbaamisen kohteina -hanketta, jossa kartoitettiin toimittajiin kohdistettua lobbaamista ja sen vaikutuksia (https://www.jyu.fi/medialobbaus). Toimittajat tunnistavat varsin puutteellisesti itseensä kohdistuvaa ulkopuolista ohjailua. Se vaikuttavuus riippuu kuitenkin merkittävästi niin toimittajien omasta työkokemuksesta kuin kohtaamistaan vuorovaikutustilanteista lobbaajien kanssa.
Lisätietoja:
Turo Uskali, apulaisprofessori, turo.i.uskali@jyu.fi
Puh: 040 548 8448
Markus Mykkänen, tutkijatohtori, markus.mykkanen@jyu.fi
Puh: 050 353 6669
Heikki Kuutti, tutkimuskoordinaattori, heikki.kuutti@jyu.fi
Puh: 040 576 7865
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme