Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Cooken väitöskirjan mukaan englannin kielen käyttö nykyisessä globaalissa yhteisössä edellyttää, että englannin kielitaidon testaustapoja arvioidaan uudelleen. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että englannin kielen testeissä olisi keskityttävä testattavan kykyyn tuottaa ymmärrettävää puhetta eikä niinkään siihen, miten lähellä hänen kielensä on ideaalista ”äidinkielen puhujan” muotoa. Tällaisen lähestymistavan seuraukset voivat olla merkittäviä paitsi yksittäisille kielenoppijoille, myös koulutusjärjestelmille ja yhteiskunnalle laajemmin.
Englannin kieli on maailmanlaajuinen lingua franca (English as lingua franca, ELF), jonka käyttö on ennennäkemättömän laajaa. Se on kansainvälisen kaupan, akateemisen maailman ja diplomatian kieli. Sitä puhutaan useimmissa maailman maissa, ja se yhdistää puhujia lukemattomista eri kielitaustoista.
”Englanti lingua francana ei ole yksi kiinteä muoto. Se on enemmänkin viestintäväline, joka mukautuu ja muuttuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Se on dynaaminen ja omaksuu monenlaisia rooleja ja identiteettejä”, Cooke selittää.
Englannin kieli kuuluu kaikille globaalissa maailmassa
Suurin osa maailmanlaajuisista englanninkielisistä keskusteluista käydään henkilöiden välillä, jotka eivät ole englannin natiivipuhujia.
Englannin kieli on irrottautunut kulttuurista ja puhujista, jotka on perinteisesti liitetty kyseiseen kieleen, eivätkä ihmiset enää opi englantia ollakseen tekemisissä vain natiivipuhujien kanssa. Cooken mukaan englanti ei kuulu vain syntyperäisille puhujille, vaan se kuuluu kaikille, jotka haluavat olla vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa.
ELF on joustava ja dynaaminen, eikä sitä voi määritellä tarkasti. Tämä on ristiriidassa kielitaidon arviointikäytäntöjen kanssa, jotka perustuvat siihen, että suoriutumista englannin kielessä mitataan ennalta määrättyyn standardiin.
”Vaikka englannin kielen käytön monimuotoisuus kansainvälisessä viestinnässä ja jopa kieltenopetuksessa tunnustetaan yhä laajemmin, monissa englannin kielen testeissä sovelletaan edelleen 'äidinkielen puhujan' kriteerejä. Tämä voi johtaa siihen, että testin suorittajat, jotka osaavat kieltä menestyksekkäästi tosielämän tilanteissa, saavat heikommat arviot.”
MA Sheryl Cooke puolustaa soveltavan kielitieteen väitöskirjaansa ”The Assessment of English as a Lingua Franca and the Comprehensibility Construct” 3.5.2025 klo 12 Agora Auditorio 2:ssa Jyväskylän yliopiston Mattilaniemen kampuksella. Vastaväittäjänä toimii professori Luke Harding (Lancaster University) ja kustoksena professori Ari Huhta.
Tilaisuus on englanninkielinen, ja se striimataan osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-cooke-030525
Väitöskirja on luettavissa JYXissä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0588-1
Yhteystiedot:
Sheryl.cooke@britishcouncil.org
Puh: +44 749 828 8883
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme