Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaverot nousevat – korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista

Jaa
53 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2020. Vuonna 2019 korottajakunnissa asui 480 000 asukasta. Nyt korotukset koskevat kaksinkertaista määrää eli noin 1,1 miljoonaa kuntalaista.

Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa ensi vuonna. Korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,97 %, ja se nousee 0,09 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on 23,50 %: Halsualla. Kunnallisveroprosentti ei ole koskaan aiemmin ollut yli 23 %. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on 17,00 %: Kauniaisissa.

26 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus tehtiin Mikkelissä: 1,50 prosenttiyksikköä. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Tampere, Kuopio, Kouvola ja Vaasa.

– Korottajakuntia on seitsemän enemmän kuin kuluvana vuonna, mutta korottajat ovat nyt asukasmäärältään isompia kuin vuosi sitten. Vaikka korotuksia on odotettua vähemmän, korotukset koskevat kaksinkertaista määrää kuntalaisia vuoteen 2019 verrattuna, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

Viimeksi kunnallisveron korotus koski näin suurta joukkoa kuntalaisia vuonna 2014.

Veroprosentti laskee noin 78 000 kuntalaisella. Seitsemän kuntaa on päättänyt laskea veroprosenttiaan vuodelle 2020. Eniten verotustaan kevensi Sotkamo: 1,50 prosenttiyksikköä.

Muut sopeuttamistoimet etusijalla

Korotuksia tapahtui vähiten Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaa, ja eniten Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ei tullut muutoksia kunnallisveroon.

Kuntien väliset erot kasvavat: alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 7,00 prosenttiyksikköä.

– Kuntatalouden historiallisen vaikeaan tilanteeseen suhteutettuna veronkorotukset ovat lopulta maltillisia. Tämäkin kertoo jälleen siitä, että ne ovat kaikkein viimeisiä keinoja kuntien talouden tasapainottamiseen. Nyt sopeuttamistoimia pyritään tekemään muun muassa laajoilla YT-neuvotteluilla useissa kymmenissä kunnissa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

196 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 250 kuntaa, joiden 4,4 miljoonan kuntalaisen veroprosentti ei muutu.

Korotuksien vaikutukset vaihtelevat kunnittain, koska kuntien veropohjat eroavat toisistaan. Kunnallisveroa ei tarvitse maksaa, jos palkkatulot ovat alle 15 700 euroa tai eläketulot alle 11 500 euroa. Suomessa kunnallisveroa ei maksa noin 40 % kuntalaisista, joilla on verotettavaa ansiotuloa.

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

36 kuntaa nostaa kiinteistöveroa, jota maksetaan sekä vakituisesta asuinrakennuksesta että muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta. Kiinteistöveroprosentti laskee kahdessa kunnassa. 

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 %. Korotukset tuovat kuntien kassaan 12 miljoonaa.


Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175

Kuntakohtaiset veroprosenttitiedot vuodelle 2020 liitteenä Excel-tiedostona.

Lisätietoja: https://www.kuntaliitto.fi/talous/yhteenveto-kuntien-vuoden-2020-tulo-ja-kiinteistoveroprosenttien-seurannasta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye