Puolukkamehu voi alentaa kohonnutta verenpainetta
Kohonnut verenpaine, verisuonten toimintahäiriöt ja niihin liittyvä matala-asteinen tulehdus koskettavat suurta osaa suomalaisista. Ravinnolla on lääkehoidon ohella keskeinen merkitys näiden sairauksien hallinnassa.
Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti polyfenoleita sisältävät ruoat alentavat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Puolukka, mustikka, karpalo ja mustaherukka ovat erinomaisia polyfenolien lähteitä.
ETM Anne Kivimäen väitöstutkimuksessa selvitettiin kylmäpuristetun puolukka-, karpalo- ja mustaherukkamehun vaikutuksia rotilla, joista osalla oli geneettisesti korkea verenpaine. Rotat saivat mehuja 8–10 viikon ajan.
Laimea puolukkamehu alensi merkittävästi jo koholla ollutta verenpainetta. Enemmän polyfenoleita sisältänyt mehu paransi verisuonten heikentyneen toiminnan terveiden suonten tasolle. Mehu ei estänyt eläinkannalle tyypillistä iän mukaista verenpaineen kohoamista.
Puolukkamehu esti matala-asteiseen tulehdukseen liittyvien geenien ilmentymistä valtimossa. Muilla marjamehuilla ei nähty yhtä selkeitä vaikutuksia.
Vaikutusten taustalla ovat luultavasti matala-asteisen tulehduksen väheneminen sekä mekanismit, jotka liittyvät verenpaineen säätelyn keskeiseen tekijään reniini-angiotensiinijärjestelmään ja paikallisesti verisuonia laajentavan typpioksidin saatavuuteen.
– Näiden kokeellisten tutkimusten perusteella voidaan edetä vertaileviin kliinisiin tutkimuksiin terveillä henkilöillä, joiden verenpaine on hieman koholla, ja joille suositellaan ravitsemus- ja elintapaohjeita, mutta ei vielä lääkehoitoa. Puolukkamehu ei korvaa lääkehoitoa, mutta se on hyvä ravitsemuksellinen lisä, Anne Kivimäki sanoo.
ETM Anne Kivimäki väittelee 13.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lingonberry juice, blood pressure, vascular function and inflammatory markers in experimental hypertension". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum I, luentosali 3, Haartmaninkatu 8, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Seppo Salminen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Eero Mervaala. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
*********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme