Masentunut äiti hyötyy jo raskausaikana alkavasta vuorovaikutustuesta

Mielialan lasku raskausaikana on yleistä. Arviolta jopa parikymmentä prosenttia odottavista äideistä kärsii lievistä tai keskivaikeista masennusoireista. Kaikki eivät pysty kokemaan iloa tai mielihyvää tulevasta vauvasta. Raskauteen liittyy ristiriitaisia tunteita: pelkoa, huolia ja ahdistusta. Oireet ovat yleisiä myös synnytyksen jälkeen.

– Kun mieliala laskee, myös omat tulkinnat tulevasta vanhemmuudesta ja vauvasta muodostuvat helposti kielteisiksi. Äidin mielialaoireet vaikuttavat raskausajasta asti kehittyvään vuorovaikutussuhteeseen vauvan kanssa, sanoo Helsingin yliopiston post doc -tutkija Saara Salo.

Äidin mielialan lasku on riski myös vauvalle. Pelkkä masennusoireen hoitaminen ei kuitenkaan paranna suoraan äidin ja vauvan suhdetta.

Saara Salo tarkasteli tutkimuksessaan uuden ennaltaehkäisevän hoitomallin vaikutuksia. Hoitomalli on kehitetty tukemaan erityisesti tulevaa vanhemmuutta ja äidin vuorovaikutusta vauvan kanssa: tuomaan myönteisiä tunteita ja ajatuksia tulevasta vanhemmuudesta ja vauvasta. Toteutustapana on Hoivaa ja leiki -ryhmään osallistuminen.

Vuorovaikutusryhmään osallistuminen vähensi masennusoireilua

Saara Salo selvitti Hoivaa ja leiki -ryhmän vaikutusta odottaviin äiteihin. Tutkimuksessa seurattiin satunnaiskoeasetelmalla 45:ttä raskausaikana masennusoireilevaa äitiä. Tutkittaville oli yhteistä raskaudenaikainen vaikeus kiintyä vauvaan ja ajatella omaa vanhemmuuttaan.

– Moni koki olevansa yksinäinen ja toi esiin puutteellisia kokemuksia omissa varhaisissa hoivasuhteissaan, Salo kuvaa.

Hoivaa ja leiki -ryhmään osallistumisen havaittiin parantavan selvästi äitien kykyä tavoittaa lapsen emotionaalisia tarpeita ja pohtia omaa lastaan ja vanhemmuuttaan lapsen yhden vuoden ikään mennessä. Myös äitien oma masennusoireilu väheni.

Kosketus ja laulu kehittävät äidin tunnesuhdetta vauvaan

Hoivaa ja leiki -ryhmä kokoontuu noin kymmenen kertaa. Se alkaa raskausaikana ja jatkuu siihen asti kun vauva on noin seitsemän kuukauden ikäinen. Ryhmässä on neljä–viisi äitiä.

Hoivaa ja leiki -ohjaajia on koulutettu jo satakunta. Ryhmiä toteutetaan alueellisesti vaihtelevasti, muun muassa neuvoloissa ja perheneuvoloissa. Hoivaa ja -leiki ryhmät kehitettiin alun perin Lahden Diakonialaitoksen Vauvan Taika -hankkeessa, jossa edelleen toteutetaan ryhmiä kymmenille äideille vuosittain.

Ryhmässä äitien kehittyvää tunnesuhdetta vauvaan tuetaan esimerkiksi kehollisten harjoitusten, kosketuksen, laulun ja vuorovaikutusleikkien avulla. Äitien kykyä pohtia äitiyttä tuetaan harjoituksilla, jotka houkuttelevat kiinnostumaan oman vauvan ainutlaatuisuudesta.

– Raskauden aikana syntynyt suhde mahdollistaa sen, että syntymän jälkeen lapsi tuntuu tutulta ja vanhemman on helpompi vastata tämän viesteihin ja tarpeisiin, Saara Salo sanoo.

Tutkimus on julkaistu Primary Health Care Research & Development -tiedelehdessä.

Julkaisun tiedot:
Salo SJ, Flykt M, Mäkelä J, Biringen Z, Kalland M, Pajulo M, Punamäki RL. (2019) The effectiveness of Nurture and Play: a mentalisation-based parenting group intervention for prenatally depressed mothers. Primary Health Care Research & Development 20(e157): 1–11. doi: 10.1017/ S1463423619000914