Googlettamalla kaunista koodia – Teknologia-alan työ on luovaa

Luovuuden merkityksestä työelämässä organisaatioiden kilpailukyvyn edistäjänä on puhuttu jo pitkään. Se on usein yhdistetty innovaatioihin eli suurelle yleisölle uutuusarvoa sisältäviin tuotteisiin. Toinen näkökulma on yhdistää luovuus taiteisiin ja yksilöllisiin persoonallisuuden piirteisiin.

Samaan aikaan on kuitenkin tuotu esille, että työelämässä vaaditaan luovuutta ihan kaikenlaisissa töissä. Se tulisi yhä vahvemmin nähdä arkipäiväisenä ongelmanratkaisuun kiinnittyvänä toimintana.

– Lähdimme liikkeelle ajatuksesta, että kuka tahansa voi toimia työssään luovasti ja kenen tahansa myös tulisi toimia näin, kun kyse on asiantuntijatehtävistä. Luovuus ei kuitenkaan riipu vain yksilön tahdosta tai päätöksestä, vaan prosessiin vaikuttavat useat ulkopuoliset tekijät, Lemmetty summaa tutkimuksen taustoja.

Riippuu tilanteesta ja ongelman luonteesta, millä tavoin luova ratkaisu saadaan aikaiseksi, mutta loppujen lopuksi kyse on oppimisesta. Ongelmanratkaisija eli niin sanottu luova toimija on prosessissa oppija, joka arvioi tilanteen oppimistarpeet ja -menetelmät sekä ratkaisun laadun. Yksin ei silti tarvitse oppia, sillä kollegoiden tai lähijohtajien tehtäväksi jää oppijan ohjaaminen, auttaminen ja tiedon jakaminen.

Toisinaan, erityisesti ohjelmistosuunnittelussa, ongelmanratkaisutyö näyttää ulkopuolisesta tylsältä puurtamiselta. Pinnan alla tai tietokoneen ruudulla on kuitenkin käynnissä paljon prosesseja, sillä uutta tietoa haetaan muun muassa sähköisten viestimien kautta muiden kanssa keskustellen, asiaan kuuluvia blogeja lueskellen tai erilaisia ratkaisuja testaillen.

– Googlettaminen nousi ehdottomasti haastatteluissa oppimiskeinoksi numero 1. Samaan aikaan kuitenkin peräänkuulutettiin lähdekritiikkiä ja kokemuksen tuomaa osaamista, Lemmetty kertoo havainnoistaan.

Työstä ei tee kuitenkaan luovaa pelkkä googlettelu, vaan prosessin lopputuloksen tulee täyttää tietyt kriteerit. Ohjelmistokehittämisessä korostuikin niin sanottu kaunis koodi – selkeä, yksinkertainen ja muiden näkökulmastakin ymmärrettävissä oleva ratkaisu. Muilla tarkoitetaan yleensä kollegoita ja asiakkaita.

– Luovuudesta voidaan puhua vasta sitten, kun lopputulos on nähtävillä. Jos lopputuloksena on “sotkua, josta kukaan ei ymmärrä yhtään mitään”, kuten eräs haastateltava kuvasi, ei prosessikaan ole voinut olla erityisen luova. Myös suoraan valmiin ratkaisun kopiointi kuvattiin pikemminkin uusia ongelmia tuottavana, kuin niitä ratkaisevana, Lemmetty kuvailee.

Tutkimuksen mukaan teknologia-alalla luova toiminta ei onnistu vain luovia yksilöitä palkkaamalla, vaan enemmän vaikutusta on työn puitteilla. Koska luovuus on oppimisprosessi, oleelliseksi nousee työpaikan ohjauksellinen kulttuuri, kokemusten jakaminen ja selkeät tavoitteet. Samaan aikaan on kuitenkin oltava riittävästi vapautta tehdä omaan työhön liittyviä päätöksiä, sekä joustavuutta aikatauluissa ja työn organisoinnissa.

– Onneksi työpaikoilla on monenlaista porukkaa, sekä tiedon janoisia ja googlettamiseen jo tottuneita nuoria että kokeneita sparraajia. Ja kun näitä molempia saadaan samaan tiimiin oppimaan toisiltaan, lisääntyy mahdollisuus luoville, eli niille onnistuneille, lopputuloksille, Lemmetty toteaa.

Journal of Creative Behavior -lehdessä julkaistuun tutkimukseen haastateltiin 46 työntekijää kolmesta suomalaisesta teknologia-alan yrityksestä. Lisäksi tutkimusta varten havainnoitiin työntekijöiden työtä yhteensä lähes 150 tuntia. Tutkimus toteutettiin osana HeRMo (Eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana) tutkimushanketta, jota rahoitti Työsuojelurahasto.

Lisätietoa:

KM Soila Lemmetty, puh. +358408054737, soila.j.lemmetty@jyu.fi.
Lemmetty toimii Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavana ja tutkii väitöstyössään itseohjautuvaa oppimista teknologia-alan työssä.

KT, dosentti Kaija Collin, puh. +358400248058, kaija.m.collin@jyu.fi
Collin toimii Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella yliopistontutkijana.

Alkuperäisjulkaisu:

Lemmetty, S. & Collin, K. (2020). Self‐Directed Learning in Creative Activity: An Ethnographic Study in Technology‐Based Work. Journal of Creative Behavior, Early online. DOI: 10.1002/jocb.438